Rikollisuuden puolittaminen
testatuilla kuntoutusohjelmilla sekä ennaltaehkäisyllä

Luonnonlain puolueen turvallisuusohjelma

Nykyiset menetelmät eivät toimi

Kansalaiset ovat huolissaan turvallisuudestaan. Huumerikollisuus kasvaa vauhdilla, rikokset väkivaltaistuvat, prostituutio ja järjestäytynyt rikollisuus ovat levinneet Suomeen. Nykyisin käytetyt keinot eivät toimi.

• Kovemman rangaistuksen uhka ei toimi. Väkivaltarikokset tapahtuvat useimmiten kovassa henkisessä paineessa ja ne suoritetaan usein alkoholin tai huumeen vaikutuksen alaisena -- ei suunnitelmallisen ja harkitun toiminnan tuloksena [1]. Suomessa pahoinpitelyyn syyllistyneistä 70-80% oli humalassa tekohetkellä [2]. Rikoksen tekijä ei ajattele rangaistuksen uhkaa juuri rikoksen tekohetkellä.
• Poliisien lisääminen kaduille ei vähennä rikoksia. Yhdysvalloissa julkaistujen tutkimusten mukaan kaduille lisätyt poliisipartiot eivät ole vähentäneet rikosten määrää [3]. Esim. Washingtonissa on korkein poliisi/väestömäärän suhde ja silti se on yksi väkivaltaisimmista kaupungeista.
• Vankiloiden määrän lisääminen ei auta. Yhdysvalloissa on vuodesta 1971 laskettuna vankiloiden määrä kuusinkertaistunut ja silti rikollisuus lisääntyy. Tutkimusten mukaan vankimäärän kaksinkertaistaminen vähentäisi rikoksia vain 4-10%. Rangaistuksen koventamisella voi vähentää talousrikoksia, joita tehdään harkiten ja riskejä punniten. Väkivaltarikokset tehdään usein impulsiivisesti ja päihteiden vaikutuksen alaisena, seurauksia pohtimatta [4]. Kavalluksia ja petoksia on 0.3 % kaikista rikoksista [2].
• Monen asiantuntijan mukaan vankilat kouluttavat vangeista parempia rikollisia [5]. Vankilassa käyneet vastaavat useimmiten kaikkein väkivaltaisimmista rikoksista. Pääosa vapautuneista vangeista tekee uudestaan rikoksen ja joutuu pidätetyksi kolmen vuoden kuluessa vapautumisestaan.
• Rikoksien tutkintamenetelmien kehittäminen. Eivät vähennä rikollisuutta, ainoastaan tehostavat rikollisten kiinnijääntiä. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa ja tehokkaampaa kuin ongelmien hoitaminen.

LLP:n kolmen kohdan turvallisuusohjelma

Luonnonlain puolueen mielestä poliisi- ja oikeushallinnon voimavarojen lisäämiseen perustuva rikollisuuden torjunta ei toimi, koska tällöin ei puututa rikoksen tekemisen perusyyhyn -- yhteiskunnan epidemian kaltaiseen stressiin. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on tutkimuksissa todettu hälyttävä stressiperäisten tautien, kuten korkean verenpaineen, sydänveritulpan ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien lisääntyminen. Stressin kasaantuminen aiheuttaa myös vastaavan nousun sosiaalisissa 'taudeissa' kuten rikollisuus, alkoholi- ja huumeriippuvuus, kotiväkivalta ja perheiden hajoaminen.

Nykyiset rikoksentorjuntaohjelmat aliarvioivat jatkuvan, traumaattisen stressin psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia. Stressi aiheuttaa monimutkaisia psykofyysisiä ketjureaktioita, jotka aiheuttavat hermoston ylikiihtymystä ja epävakautta [6]. Krooninen stressi aiheuttaa vakavia fysiologisia virhetoimintoja. Muun muassa hermostosyntyinen kemiallinen tasapaino häiriintyy tuottaen korkeita kortisolipitoisuuksia (pääasiallisin stressihormoni) sekä alhaisia serotoniinitasoja (keskeinen hermoston välittäjäaine) [7]. Tällainen tasapainoton biokemia on yhdistetty ahdistuneisuuteen, pelkoon, vihaan, äkilliseen väkivaltaiseen käytökseen sekä riippuvuutta aiheuttavien aineiden väärinkäyttöön [8].

Kaikkien yksilöiden yhdistetty stressi kasaantuu ja luo vaarallisen ja rikollisen ilmapiirin koko yhteiskuntaan. Tällainen sosiaalinen ja kansallinen stressi muodostaa kasvualustan rikollisuudelle ja väkivallalle. Rikollisuuden alentamiseksi on yksilöiden ja yhteiskunnan stressiä alennettava.

1. Uusintarikollisuuden vähentäminen testatuilla kuntoutusohjelmilla

Tehokkain strategia uusintarikollisuuden vähentämiseksi on kuntouttaa ne yksilöt, jotka todennäköisimmin tekevät rikoksen eli vankiloissa olevat/olleet henkilöt. Rikollisin väestönosa kuntoutetaan alentamalla yksilöiden stressitasoa rentoutustekniikoiden avulla. Rentoutuneen mielen avulla rikoksen tekijä saa jälleen otteen itsestään ja kykenee sopeutumaan vapautumisensa jälkeen yhteiskuntaan.

Tutkituin, tehokkain ja eniten vankien kuntoutuksessa käytetty rentoutustekniikka on TM-tekniikka. Tutkimustuloksia: Harvardin yliopistossa tehtiin viisi vuotta kestänyt tutkimus maksimiturvallisuuden vankiloissa. TM-tekniikan oppineilla vangeilla stressi, väkivaltaisuudet sekä psyykkiset häiriöt vähenivät merkittävästi. Vankilaan palautuminen kuntousohjelmaan osallistuneilla väheni 35% verrattuna neljään muuhun vertailuryhmään [9]. Vastaavat tutkimukset 28 muussa maksimiturvallisuuden vankilassa osoittavat yhtä vakuuttavia tuloksia [10]. Senegalissa koulutettiin vuonna 1987-88 yli 11 000 vankia ja 900 vanginvartijaa TM-tekniikan avulla. Vankilaan palautuminen putosi 90%:sta 8%:iin. Kolme vankilaa suljettiin ja kolme vankilaa jäi puolityhjäksi [11]. TM-tekniikka laskee yksilön ja yhteiskunnan stressitasoa, alentaa kortisolitasoa ja lisää serotoniinin tuotantoa täten tasapainottaen stressin aiheuttamaa kehon kemiallista epätaspainoa sekä vähentää ahdistuneisuutta, vihamielisyyttä, alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä parantaa henkistä kehitystä ja moraalia [12].

2. Lyhyen tähtäyksen ennaltaehkäisy
puhdistamalla rikollisuuden ilmapiiriä yhteiskunnasta "stressinpesukoneella"

Stressin ja rikollisuuden vähentäminen yhteiskunnan ilmapiiristä poistaa rikoksen perussyyn. Yli 40 kansainvälistä tutkimusta osoittavat, että TM-tekniikkaa ja joogalentoa yhdessä harjoittavat ryhmät, "stressinpesukoneet" vähentävät tehokkaasti rikollisuutta. Tutkimustuloksia: 1993 Washingtonissa suoritettiin koe, jossa kahden kuukauden aikana alennettiin rikollisuutta lähes 20% noin 4000 joogalentäjästä muodostetulla "stressinpesukoneella". Tutkimusmenetelmien ja -tulosten arvioimiseksi muodostettiin ulkopuolinen ja riippumaton 27-henkinen arviointilautakunta. Lautakuntaan kuului kriminologian ja sosiologian tutkijoita useista yliopistoista sekä Washingtonin poliisilaitoksen ja hallinnon edustajia. Lautakunta tarkasti tutkimusraportin ja ilmaisi mielipiteenään, että tutkimus on suoritettu asiantuntevasti ja sen tuloksia voidaan pitää luotettavina [13]. Merseysiden alueella stressinpesukoneella alennettiin rikollisuutta 60% vuosina 1988-1993 verrattuna Britannian rikollisuuden kehittymiseen kokonaisuutena [14]. Stressinpesukoneesta tehtyjä tutkimuksia on julkaistu arvovaltaisissa tiedelehdissä kuten esim. Journal of Conflict Resolution, Journal of Mind and Behaviour, Social Science Perspectives Journal, Journal of Crime and Justice. Lisätietoja artikkelissa "Tietoisuuden kenttäluonne".

3. Pitkän tähtäyksen ennaltaehkäisy uudistamalla koulutusta

Yksinkertaisen TM-tekniikan lisääminen koulujen kasvatusohjelmiin alentaa stressiä yksilötasolla ja kehittää oppilaiden henkistä tasapainoa. Tämä estää spontaanisti vahingollisen käyttäytymisen sekä ennaltaehkäisee väkivallan ja rikoksien syntymistä.

Suomen 'rikossuppilo'

900 000: arvioidut lievät omaisuus- ja väkivaltarikokset (7% väkivaltarikoksista ja 35% omaisuusrikoksista suoritetaan poliisitutkimus [15]).

277 000: poliisin tietoon tulleet väkivalta- ja omaisuusrikokset [15].

11 596: pidätykset.

9378: vankeusrangaistukset + yhdyskuntapalvelut.

Modernin kriminologian nouseviin tähtiin kuuluva yhdysvaltalainen asianajaja Jay B. Marcus on luonut suuren stressiteorian, joka selittää rikoksen syntymisen johtuvan yksilön ja yhteisön liian korkeasta stressitasosta. Liian korkea stressitaso aiheuttaa muutoksia ihmiseen fysiologiaan, jonka osa ihmisistä muuttaa sairauksiksi heijastamalla stressin sisäänpäin ja osa ihmisistä purkaa stressiä ulospäin tekemällä rikoksia. Lievimpiä "rikoksia" voivat olla lapsien läimäyttely, aviopuolisolle tai tutulle kimpaantuminen tai pomon haukkuminen. Voimakas stressinpurku voi sitten näkyä yhteiskunnan normien rikkomisena, joka täyttää lain säätämät rikoksen tunnusmerkit. [16]

Suomen rikossuppilon rakenne viittaa samaan asiaan. Kovemmilla tuomioilla kohdistetaan huomio vankeusrangaistuksiin, poliisin voimavarojen lisäämisellä kohdistetaan huomio pidätyksiin ja juttujen selvittämisprosentin kasvattamiseen. Nämä ovat kuitenkin vain suppilon kapea kärki. Ainoa mahdollisuus saada rikollisuus alenemaan on estää ihmisiä joutumasta rikossuppiloon sen alkupäässä eli ennaltaehkäistä rikoksien syntyminen yksilön ja yhteisön stressitasoa alentamalla. Me kaikki olemme rikossuppilon alkupäässä tekemässä aivan pieniä rikkeitä, joten kansallista stressiä ei voi koskaan alentaa liikaa.

Lähdeviitteet

[1] Petersilia, J., "Crime and Punishment in California: Full Cells, Empty Pockets, and Questionable Benefits," CPS Brief, Berkeley, CA: California Policy Seminars, May 1993.
[2] Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuoden 1997 katsaus.
[3] The Newark Foot Patrol Experiment, 1981; The Kansas City Preventive Patrol Experiment: A Summary Report, Washington, DC: Police Foundation, 1974. See also Wilson, James Q., "What to Do About Crime," Commentary, 1994, pp. 215-234.
[4] Helsingin Sanomat 14.3.1999, rikoksentorjunnan neuvottelukunnan pääsihteeri, tutkija Aarne Kinnunen.
[5] Petersilia, op. cit., p. 10; Sampson, R., and Laub, C., Crime in the Making, Cambridge, MA: Harvard University Press, 1993, p. 255.
[6] Sapolsky, R., Stress, the Aging Brain, and the Mechanisms of Neuron Death, Cambridge, MA: MIT Press, 1992.
[7] Alcoholism Treatment Quarterly 11:89-117, 1994.
[8] Archives of General Psychiatry 49:429-435, 436-441, 1992; Life Sciences 33:2609-2614, 1983.
[9] Dissertation Abstracts International 43:539b, 1982.
[10] The Transcendental Meditation technique has been successfully used in 28 rehabilitation programs in 15 U.S. states. Studies have shown that the Transcendental Meditation technique is highly effective in reducing recidivism (Journal of Criminal Justice 15:211, 1987; International Journal of Comparative and Applied Criminal Justice 11:111, 1987; Dissertation Abstracts International 43:539b, 1982).
[11] New Horizons in Criminology and Penitentiary Science: The Maharishi Unified Field Based Integrated System of Rehabilitation in Senagalese Prisons,Dacca: 12-13 February 1988.
[12] Journal of Clinical Psychology 45: 957-974, 1989; Society of Neuroscience Abstracts 18:1541, 1992; Journal of Neural Transmission 39:257-267, 1976; Criminal Justice and Behavior 5:3-20, 1978; International Jounal of the Addictions, 12(1977):729-754;26 Dissertation Abstracts International, 51:5048, 1991.
[13] Institute of Science, Technology and Public Policy, Maharishi University of Management, Fairfield, Iowa. Interim report.
[14] Psychology, Crime and Law, (1996), Vol 2:3, p. 165-174
[15] Uhritutkimus 1997 & Omaisuusrikosutkimus 1993, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.
[16] Marcus, J.B. "The Crime Vaccine", Claitor's Publishing, 1996 Lousiana.

Rikollisuutta ei voida koskaan poistaa rikollisia rankaisemalla ja valvontaa lisäämällä
vaan ainoastaan ennaltaehkäisemällä.

Luonnonlain puolueen kotisivulle

Valmistunut 11.03.1999
Päivitetty 16.03.1999