Tietoisuuden kenttäluonne
Taustaa ja tutkimustuloksia

Luonnonlain puolueen ohjelma tukeutuu yhdeltä osaltaan vahvasti tietoisuuden kenttäluonteeseen eli kollektiivisen tietoisuuden käsitteeseen. Vanhan politiikan toistuva epäonnistuminen nähdään suoraksi seuraukseksi siitä, että kollektiivista tietoisuutta ei tunneta eikä osata ottaa huomioon politiikan teossa. Vanha politiikka kykenee vaikuttamaan yhteiskuntaan ainoastaan ulkoisen vuorovaikutuksen tasolla -- tiedotusvälineiden ja suorien kontaktien kautta. Näiden keinojen rajoitukset ovat hyvin ilmeisiä. Tiedotusvälineiden kautta välittyy vain kapea kirjo inhmillisestä viisaudesta. Suoria kontakteja voidaan puolestaan luoda vain hyvin rajoitettu määrä.

Kollektiivinen tietoisuus sitoo ihmiset vuorovaikutukseen toistensa kanssa paljon suoremmalla ja välittömämmällä tavalla kuin aikaisemmin on ajateltu. Vanha sanonta 'kukaan meistä ei ole saari' saa entistä konkreettisemman merkityksen. Jokaisella meistä on välitön vaikutus yhteiskunnan tilaan kokonaisuutena ja toisaalta yhteiskunnan tila muodostaa pohjan jokaisen kansalaisen elämisen laadulle.

Liberalistinen politiikka antaa ihmiselle vapauden toimia oman tahtonsa mukaisesti, kunhan hän ei tee vahinkoa toisille. Tämä kuitenkin toteutuu vain, jos hän ei tee vahinkoa myöskään itselleen, sillä hän on erottamaton osa kokonaisuutta kollektiivisen tietoisuuden tasolla. Jokainen, joka antaa stressaavien, luonnonlakien vastaisten elämäntapojen vahingoittaa omaa tietoisuuttaan, vahingoittaa samalla koko yhteiskuntaa. Vastaavasti jokainen, joka kehittää kykyään elää luonnonlakien mukaista elämää, parantaa samalla koko yhteiskunnan toimivuutta.

Ihmiset tiedostamattaan tekevät paljon vahinkoa kollektiivisen tietoisuuden tasolla. Vahingot voidaan kuitenkin korjata. Politiikan ei tarvitse alistua nykytilanteeseen, sillä tietoisuuden tasolla voidaan toimia myös eheyttävällä, stressiä vähentävällä tavalla. Kaikkina aikoina on keskuudessamme elänyt todellisia suurmiehiä ja -naisia, jotka ovat ymmärtäneet tietoisuuden merkityksen ja pystyneet siltä tasolta toimien eheyttämään oman aikansa rikkinäistä yhteiskuntaa. Tällä vuosisadalla ehkä tunnetuin tällainen esimerkki oli Mahatma Gandhi; Suomessa vastaava esimerkki voisi olla Yrjö Kallinen.

Luonnonlain puolue haluaa vaikuttaa siten, että kollektiivista tietoisuutta eheyttävää toimintaa aletaan harjoittaa systemaattisesti. Jos kaikkinainen stressi, kiire, meteli ja muut voimakkaat ärsykkeet vieraannuttavat meitä luonnonlakien mukaisesta elämästä, on järkevää pyrkiä toimimaan päinvastoin: hiljentyä ja rauhoittua, antaa aikaa itselleen ja läheisilleen, nauttia herkistä ja kauniista asioista. Mikä muukaan voisi eheyttää rikkinäisen yhteiskunnan?

On myös järkevää olettaa, että mitä hiljaisempia tietoisuuden tiloja ihmiset saavuttavat, sitä voimakkaammin he eheyttävät koko yhteiskuntaa. Voimme jopa havaita, että hiljaisuuden voima onkin kaikkein suurin voima; silloin Gandhin kaltaisten suurmiesten saavutukset eivät enää vaikuta niin ylitsekäyvän mahdottomilta. Jos haluamme oppia rakentamaan ehyen, kukoistavan yhteiskunnan, meidän täytyy oppia toimimaan suurimman hiljaisuuden tasolta.

Tarkastelkaamme siis lähemmin yhtä menetelmää, jonka tarkoitus on eheyttää yhteiskuntaa kollektiivisen tietoisuuden tasolla. Sitä on jo sovellettu käytäntöön eri puolilla maailmaa, mutta ei vielä niin suuressa mittakaavassa, että globaalit trendit olisivat kääntyneet pysyvästi. Paikallisella tasolla on saatu hyvin lupaavia tuloksia, joista osa on myös tieteellisesti dokumentoitu. Kaiken kaikkiaan kyseessä on yhteiskunnallisilta hyödyiltään eniten tutkittu tietoisuuden kenttäilmiö.

Luonnonlain puolue haluaa tätä menetelmää kokeiltavan myös Suomen oloissa. Yhteiskuntaa eheyttävän toiminnan tarve on täälläkin hyvin ilmeinen, vaikka ongelmamme ovatkin moneen muuhun maahan verrattuna pieniä.

Transsendenttisen Meditaation kollektiiviset vaikutukset

1% kaupungit koherenssikokeet Lähi-Itä Washington '93 pysyvien ryhmien vaikutukset

Kysymys kausaalitulkinnasta -- mikä on syy ja mikä seuraus?

Fysikaalinen tulkinta -- tietoisuuden kenttäluonne

Lopuksi

Liite 1: Mosambikin kokemuksia
Liite 2: Lentäen rauhaa Lusakaan
Liite 3: Tutkijoiden lausuntoja Maharishi-ilmiön tutkimuksista

Meditaatio on perinteinen tietoisuuden kehitystä edistävä mielenharjoitus. Transsendenttinen Meditaatio (TM) on Intian vedalaiseen perinteeseen pohjautuva meditaatiotekniikka, jota Maharishi Mahesh Yogi on opettanut ympäri maailmaa lähes 40 vuoden ajan. TM-tekniikan varsinainen tarkoitus on edistää harjoittajansa henkilökohtaista kehitystä kohti korkeampia tietoisuuden tiloja. Käytännössä TM-harjoituksen on todettu vähentävän tehokkaasti stressiä ja lisäävän aivotoiminnan järjestyneisyyttä (EEG-koherenssilla mitattuna).

Jo toimintansa alkuaikoina Maharishi ennusti, että kun vähintään yksi prosentti väestöstä harjoittaa TM-ohjelmaa, havaitaan mitattavia parannuksia koko yhteisön elämänlaadussa. Tutkimuksissa ilmiö havaittiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla, jolloin tutkijat alkoivat kutsua sitä Maharishi-ilmiöksi. Tähän päivään mennessä sitä on testattu yli 40 tutkimuksessa, joista useat on julkaistu arvostetuissa tieteellisissä lehdissä tiukan arvioinnin jälkeen. Jäljempänä esitellään lähemmin useita näistä tutkimuksista.

Maharishi-ilmiön tieteellinen todistaminen vaatii vahvaa tilastollista näyttöä, joka vastaa moniin tärkeisiin kysymyksiin: Toimiiko se aina kokeiltaessa? Alkavatko vaikutukset aina ryhmän kokoonnuttua? Loppuvatko vaikutukset kokoontumisen päätyttyä? Mistä tiedämme, että muutokset eivät olisi tapahtuneet muutenkin? Tapahtuuko samanlaisia muutoksia yleensä samaan aikaan vuodesta? Mitkä muut tekijät voisivat selittää tapahtuneen? Voiko ylipäätään niin monimutkaisessa järjestelmässä kuin yhteiskunta varmistua yhden tietyn tekijän vaikutuksesta?

Maharishi-ilmiötä selittävä teoria -- kollektiivinen tietoisuus -- on uusi ja kysymyksiä herättävä, mutta ilmiön tilastollinen vahvistaminen on yksinkertaista ja tulokset voidaan helposti tarkistaa, koska aineisto kerätään julkisista tilastoista, jotka ovat kenen tahansa saatavissa. Vaikkakaan inhimillisesti katsoen kaikkein tärkeimmät tilastot, kuten äidin ja lapsen välillä vaihdettujen hymyjen määrä, tai kirjoitettujen runojen määrä per asukas per vuosi -- eivät ole saatavilla, päästään käytettävissäkin olevilla tilastoilla hyvin pitkälle.

Maharishi-ilmiö 1% kaupungeissa

Ensimmäiset tutkimukset tarkastelivat rikollisuutta kaupungeissa, joissa yli 1% asukkaista oli alkanut harjoittaa Transsendenttista Meditaatiota. Tällaisissa kaupungeissa havaittiin rikollisuuden laskeneen tilastollisesti merkitsevällä tavalla -- tässä tapauksessa p < 0.002, mikä tarkoittaa, että todennäköisyydellä kaksi mahdollisuutta tuhannesta tulos oli sattuman aikaansaannosta. Crime and Justice -lehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli kaikkia 24 Yhdysvaltain kaupunkia, joissa 1% raja oli saavutettu vuonna 1972. Näille kaupungeille valittiin 24 vertailukaupunkia, jotka mahdollisimman tarkasti vastasivat toisiaan kahdeksan tärkeimmän rikollisuuteen vaikuttavan tilastollisen muuttujan suhteen. Tilanteen kehitystä seurattiin viisi seuraavaa vuotta ja rikollisuuden havaittiin nousevan 1% kaupungeissa merkitsevästi hitaammin kuin vertailukaupungeissa (p < 0.02).

Kuva 1. TM-harjoittajien osuuden yhteys rikollisuuteen. 24 Yhdysvaltain kaupungissa kasvoi TM-harjoittajien määrä vähintään yhteen prosenttiin väestöstä vuoden 1972 aikana. Rikollisuuden välitön muutos laskettiin vuodelta 1973, sekä trendi pitemmältä aikaväliltä. 1% kaupungeissa rikollisuus laski merkitsevästi verrattuna vastaaviin kontrollikaupunkeihin.

Tutkimukset koherenssiryhmillä

TM-sidhiohjelma, joka otettiin käyttöön 1970-luvun loppupuolella, antoi tutkijoille entistä paremmat mahdollisuudet testata Maharishi-ilmiötä. TM-sidhiohjelmaa harjoittavan koherenssiryhmän kooksi riittää prosentin neliöjuuri asukasluvusta, eli esimerkiksi koko maailmaa varten 7000, tai Suomea varten 222. Tällaiset ryhmät kyettiin kokoamaan TM-organisaation ja osanottajien voimavaroilla, joten kokeita voitiin nyt järjestää tarkoituksella eri puolilla maailmaa.

Koska tarvittavat koherenssiryhmät ovat hyvin pieniä asukaslukuun verrattuna ja kokoontumisten osanottajat ovat tyypillisesti kurssilla, jonka aikana he ovat hyvin vähän tekemisissä paikallisten asukkaiden kanssa, viittaa tulosten tulkinta hyvin vahvasti tietoisuuden kenttäluonteeseen -- tavanomaiset vuorovaikutuksen muodot eivät mitenkään pysty selittämään havaittuja vaikutuksia.

Jotta kokeiden vaikutukset voitaisiin luotettavasti erottaa muiden tekijöiden aiheuttamista vaihteluista, on useimmissa tutkimuksissa sovellettu aikasarja-analyysiä. Lyhyesti kuvattuna, tutkimuksissa rakennetaan matemaattinen malli tunnettujen tekijöiden vaikutuksista, kuten viikottaisista ja vuosittaisista sykleistä, joka toimii "nollahypoteesina", johon kokeen aikaisia havaintosarjoja verrataan. Sovelletut menetelmät -- mm. Boxin ja Jenkinsin ARIMA-malli -- ovat yleisesti käytettyjä ja luotettavina pidettyjä tilastotieteen piirissä.

Ensimmäinen TM-sidhiryhmän vaikutusta seurannut tutkimus julkaistiin Journal of Mind and Behavior -lehdessä. Koska yhden kokoontumisen vaikutusta olisi helppo pitää sattumana, otettiin tutkimukseen mukaan neljän eri kokoontumisen tulokset. Kussakin tapauksessa rikollisuus väheni merkitsevästi kokoontumisen vaikutusalueella ja palautui ennalleen kokoontumisen jälkeen. Todennäköisyys, että jokainen tulos oli sattuman aikaansaama oli häviävän pieni: yksi miljoonasta.

Lähi-Idän tutkimukset

Tilastollista tutkimusta pidetään luotettavampana, jos tutkimus järjestetään ja tulokset ennustetaan julkisesti etukäteen, sen sijaan että selviteltäisiin jo tapahtuneen kokoontumisen vaikutuksia jälkikäteen. Ensimmäinen tällainen tutkimus järjestettiin Lähi-Idässä syksyllä 1983 Libanonin sodan aikana. Kokoontumisen ennustettiin paitsi vähentävän sodankäyntiä Libanonissa, myös vaikuttavan moniin sosiaalisiin tunnuslukuihin Israelissa, kuten liikenneonnettomuuksiin, tulipaloihin ja pörssikursseihin. Näitä tietoja keräämään palkattiin ulkopuolinen asiantuntija, jolla ei ollut mitään tietoa tutkimusasetelmasta.

Kokeessa oli tarkoitus kerätä 200 hengen koherenssiryhmä Jerusalemiin elo- ja syyskuun ajaksi, mutta käytännön ongelmien takia ryhmän koko vaihteli 80 ja 240 hengen välillä. Tämä osoittautui kuitenkin hyödylliseksi, sillä Maharishi-ilmiön kynnysarvo ylitettiin kokeen aikana useaan otteeseen, ja joka kerralla sosiaaliset tunnusluvut seurasivat perässä (p = 0.018). Edelleen havaittiin, että kun osanotto oli koko alueen kynnysarvoa alempi, tapahtui kuitenkin positiivisia muutoksia Jerusalemissa, ja vasta kun osanotto ylitti koko alueen kynnysarvon, väheni sodankäynti Libanonissa.

Kuva 2. Jerusalemiin sijoitetun koherenssiryhmän koko vaihteli koejakson aikana ja ylitti aika ajoin Maharishi-ilmiön kynnysarvon (158 henkeä). Yhdistetty elämänlaatuindeksi seuraa ryhmän koon vaihteluja tilastollisesti merkitsevällä tavalla (p = .018).

Tilastollisessa analyysissa laskettiin 14 vaihtoehtoista mallia tunnettujen tekijöiden, kuten säätilan ja juhlapäivien vaikutuksesta. Kaikissa tapauksissa koherenssiryhmän vaikutus nousi selkeästi esiin; itse asiassa mitä parempi aikasarjamalli valittiin (ns. Akaiken informaatiokriteerin mukaan), sitä merkitsevämpi ryhmän vaikutus oli tilastollisesti. Toisessa analyysissa varmistettiin, että koherenssiryhmän koon muutokset aina edelsivät sosiaalisten tunnuslukujen muutoksia. Useissa tapauksissa muutosten havaittiin tapahtuneen samana päivänä, mikä on ymmärrettävää, sillä TM-sidhiohjelma tehdään ensimmäisen kerran aamulla.

Lisäksi havaittiin, että kun ryhmän koko oli alle Maharishi-ilmiön kynnyksen, sosiaaliset tunnusluvut vaihtelivat toisistaan riippumatta. Tämä on tietenkin odotettavaa, sillä ne edustavat toisistaan riippumattomia tekijöitä -- esimerkiksi liikenneonnettomuuksien määrällä ei ole mitään tekemistä pörssikurssien kanssa. Sen sijaan kun ryhmän koko ylitti kynnysarvon, kaikki tunnusluvut alkoivat osoittaa kohentuneen elämänlaadun merkkejä (p = 0.00001). Tämä havainnollistaa, miten stressin väheneminen vaikuttaa läpi koko yhteiskunnan.

Jerusalemin tutkimus lähetettiin julkaistavaksi lehteen, jota pidetään yhtenä johtavista julkaisuista rauhantutkimuksen alalla: Journal of Conflict Resolution. Kolmen vuoden arviointiprosessin jälkeen tutkimus lopulta julkaistiin ja se herätti vilkasta keskustelua lehden palstoilla.

Libanonin sotatilannetta seurattiin tämän jälkeenkin. Viimeisimmässä tutkimuksessa yhdistettiin seitsemän eri kokoontumisen vaikutukset 27 kuukauden ajalta vuosina 1983-1985. Mukana olivat kaikki kokoontumiset, jotka teoriassa voisivat vaikuttaa Libanonin tilanteeseen. Ulkopuolinen asiantuntija kokosi päivittäiset tiedot sotatilanteesta tutkimusjakson ajalta; näistä 93 päivää oli sellaisia, jolloin jokin kokoontuminen oli riittävän suuri vaikuttaakseen sotatilanteeseen. Näiden päivien aikana mm. sotakuolemat vähenivät 71% ja haavoittumiset 68% muiden päivien keskiarvoon verrattuna. Aineiston suuruuden takia sattuman todennäköisyys jäi häviävän pieneksi: yksi mahdollisuus kymmenestä triljoonasta.

Julkinen demonstraatio Washingtonissa

Viimeisin julkinen testi järjestettiin Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa, jota toisinaan kutsutaan maan 'rikospääkaupungiksi'. Kesä-heinäkuussa 1993 kokoontui parhaimmillaan 4000 hengen koherenssiryhmä, jonka vaikutusta väkivaltarikollisuuteen tutkittiin aikasarja-analyysin avulla. Analyysi paljasti, että kokoontumisen kahden viimeisen viikon aikana, jolloin ryhmän koko oli suurimmillaan, väkivaltarikollisuus laski 18% (p = 0.00008). Koetta seurasi riippumaton 27-henkinen arviointilautakunta, johon kuului sekä tutkijoita että poliisilaitoksen ja hallinnon edustajia. Lautakunta ilmaisi mielipiteenään, että tutkimus tukee hypoteesia, jonka mukaan TM-sidhiohjelmaa harjoittavan koherenssiryhmän avulla voidaan parantaa elämänlaatua ympäröivässä yhteiskunnassa.

Kuva 3. Kuvaaja näyttää väkivaltarikollisuuden -- murhien, raiskausten ja päällekarkausten -- ennustetun ja toteutuneen määrän. Ennuste on laskettu aikasarja-analyysilla tunnettujen tekijöiden pohjalta. Demonstraation kahden viimeisen viikon aikana, jolloin koherenssiryhmä oli suurimmillaan, tapahtui 18% pudotus rikosten määrässä ennusteeseen verrattuna.

Pysyvien koherenssiryhmien vaikutuksia

Lyhyiden kokoontumisten lisäksi on tutkittu myös koherenssiryhmien pitempiaikaisia vaikutuksia. Yhdysvalloissa tällainen ryhmä on Iowan Fairfieldissä, MUM-yliopistossa. Ryhmän koko on vaihdellut muutamasta sadasta suurimpien kokoontumisten yli seitsemään tuhanteen. Social Indicators Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että väkivaltaisten kuolemantapausten viikottainen määrä Yhdysvalloissa väheni aina ryhmän koon ylitettyä prosentin neliöjuuren kynnyksen (p < 0.01). Toisessa tutkimuksessa sama havainto tehtiin Kanadassa ryhmän koon ylitettyä Yhdysvaltain ja Kanadan yhteisen kynnysarvon (p < 0.005).

Yhdysvaltain elämänlaatua vuosina 1960-1984 seurattiin tutkimuksessa, joka julkaistiin lehdessä Social Science Perspectives Journal. Elämänlaatua arvioitiin 12 tunnusluvulla, joista yhdentoista todettiin nousseen vuosina 1982-84, jolloin koherenssiryhmän koko oli riittävän suuri vaikuttaakseen koko Yhdysvaltain mittakaavassa. Kokonaisindeksi nousi yli 7%, kun se oli 70-luvun puoliväliin asti jatkuvasti laskenut (p < 0.0001).

Sarjassa tutkimuksia seurattiin inflaation ja työttömyyden yhdistävää ns. kurjuusindeksiä. Niissä todettiin, että Yhdysvaltain ja Kanadan taloustilanne parani aina koherenssiryhmän koon ylitettyä prosentin neliöjuuren kynnyksen (p < 0.0001).

Kuva 4. Koherenssiryhmän vaikutus Yhdysvaltain ja Kanadan talouteen. Inflaatio- ja työttömyysindeksin vaihtelut arvioitiin huhtikuusta 1979 tammikuuhun 1987. Arvio laskettiin erikseen niille -- sekä välittömästi seuraaville -- kuukausille, jolloin TM-sidhiohjelmaa harjoitti MUM-yliopistossa a) 1100-1500 henkeä, b) 1500-1700 henkeä ja c) yli 1700 henkeä (prosentin neliöjuuri Yhdysvaltain väestöstä on n. 1500). Indeksin perusteella sekä Yhdysvaltain että Kanadan taloustilanne parani merkittävästi, kun koherenssiryhmän koko ylitti 1500 henkeä.

Washingtonissa oli pysyvä koherenssiryhmä vuosina 1981-86. Näinä vuosina väkivaltarikollisuus kaupungissa väheni joka vuosi vastoin aikaisempaa trendiä. Tutkimuksissa mm. todettiin, että vuosina 1982-83 väkivaltarikollisuus väheni 11% vuoden aikana; suurin osa vähennyksestä tapahtui ajanjaksoina, jolloin ryhmän osanotto oli korkeimmillaan. Koko ajanjaksona lokakuusta 1981 vuoden 1986 puoliväliin väkivaltarikollisuus laski 15045:stä 9423:een -- melkein 40% vähennys. Yksityisillä varoilla perustetun ryhmän toiminta lakkasi, kun julkisia varoja ei lukuisista näytöistä huolimatta myönnetty. Sen jälkeen rikollisuus jatkoi nousuaan aikaisemman trendin mukaisesti.

Englannissa pysyvä koherenssiryhmä on Merseysiden alueella Skelmersdalen pikkukaupungissa. Maaliskuusta 1988 lähtien ryhmän koko on ollut laskennallisesti riittävän suuri vaikuttaakseen koko Merseysiden alueen väestöön. Rikostilastojen aikasarja-analyysin mukaan rikollisuus alueella laski 13% maaliskuussa 1988, ja pysyi sen jälkeen samalla tasolla seuraavien viiden vuoden aikana, jolloin rikollisuus muualla maassa nousi yli 50%. Vuodesta 1988 vuoteen 1992 tapahtui Merseysiden alueella 255 000 rikosta vähemmän kuin jos Merseyside olisi seurannut kansallista rikostrendiä. Tutkimuksessa tämän arvioitiin säästäneen yli 1250 miljoonaa puntaa viiden vuoden aikana. Tämä tutkimus julkaistiin hiljattain lehdessä Psychology, Crime & Law.

Kuva 5. Skelmersdalen koherenssiryhmä ylitti prosentin neliöjuuren kynnyksen Merseysiden alueella maaliskuussa 1988. Aikasarja-analyysin perusteella tuloksena oli erittäin merkitsevä rikollisuuden pudotus (p < .00006).

Mikä on syy ja mikä seuraus?

Maharishi-ilmiötä käsittelevät yli 40 tutkimusta ovat usein herättäneet kysymyksen, missä määrin kausaalinen tulkinta on oikeutettu. Nämä tutkimukset rinnastavat TM-kokoontumisten osanottajamäärän muutoksiin sosiaalisissa tunnusluvuissa, ja on tieteellinen truismi, että 'korrelaatio ei merkitse syysuhdetta'.

Korrelaatiotutkimusten kausaalitulkintaa voidaan vahvistaa useilla tavoilla. Jos kaksi havaintojoukkoa korreloivat merkitsevästi, mahdollisia metodologisia sudenkuoppia ovat (1) sattuma, (2) käänteinen syy-seuraussuhde, jossa teorian riippuva muuttuja todellisuudessa aiheuttaa muutokset 'riippumattomassa' muuttujassa, ja (3) ulkopuolinen tekijä (tai tekijät), jotka saavat 'riippumattoman' ja 'riippuvan' muuttujan vaihtelemaan keskenään korreloivalla tavalla. Kausaalitulkinnan vahvistamiseksi kaikki nämä häiritsevät tekijät on otettava huomioon.

Vahvin keino ehkäistä sattuman mahdollisuus on toisto. Sattuman todennäköisyys vähenee eksponentiaalisesti, kun tutkimusten lukumäärä lisääntyy, varsinkin jos kukin tutkimus on itsessään tilastollisesti merkitsevä. Maharishi-ilmiötä tarkastelevia tutkimuksia on yli 40, ja jokainen tutkimus on tuottanut yhtäpitäviä, tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Lähes puolet näistä tutkimuksista on sisällytetty raportteihin, jotka on hyväksytty julkaistavaksi arvioinnin jälkeen. Useissa tapauksissa tulokset on ennustettu julkisesti etukäteen, ja havaintoaineiston on kerännyt riippumaton taho, esim. valtion laitos. Lisäksi monet näistä tutkimuksista kestivät kuukausia tai vuosia, minä aikana osanotto ryhmissä vaihteli varsin laajasti. Näissä tutkimuksissa aikasarja-analyysi on osoittanut, että osanoton vaihtelut korreloivat merkitsevästi rikollisuuden, onnettomuuksien, sodankäynnin ja muiden riippuvien muuttujien vaihtelun kanssa; toisin sanoen kukin näistä tutkimuksista sisältää jo itsessään joukon toistoja.

Aikasarja-analyysin avulla voidaan myös ottaa huomioon käänteinen syy-seuraussuhde. Käyttäen aikasarja-analyysin osa-aluetta nimeltään siirtofunktioanalyysi (tai viiveanalyysi) voidaan tutkia, mikä muuttuja johtaa ja mikä seuraa viiveellä. Useat julkaistuista tutkimuksista ovat sallineet tällaisen analyysin ja tulokset ovat olleet yhdenmukaisia. Koherenssiryhmien koon muutokset ovat olleet joko samanaikaisia sosiaalisten tunnuslukujen muutosten kanssa, tai osanotto on muuttunut ensin ja tunnusluvut jälkeenpäin. Yksikään tutkimus ei ole antanut viitteitä, että sosiaalisten tunnuslukujen muutos olisi edeltänyt ryhmän koon muutosta.

Edeltäjä-seuraajasuhde on ymmärrettävissä myös teoreettisesta näkökulmasta. Mutkikkaissa biologisissa ja sosiologisissa järjestelmissä -- jollaisesta yhteiskunta on äärimmäinen esimerkki -- voidaan odottaa, että impulssi vaatii aikaa levitäkseen läpi koko järjestelmän. Esimerkiksi on tunnettua taloustieteessä, että globaali muutos tärkeässä taustatekijässä, kuten rahavarannossa, saa aikaan joitakin välittömiä vaikutuksia ja toisia, jotka ilmaantuvat ajan mittaan. Samoin on järkevää olettaa, että koherenssin muutos kollektiivisessa tietoisuudessa tuottaa sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia.

Aikasarja-analyysillä voi tarkastella myös ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta. Sen avulla voidaan tunnistaa havaintoaineistosta tilastollisesti merkitsevät trendit tai syklit, jotka sitten voidaan sisällyttää matemaattiseen malliin ennustustarkkuutta lisäämään. Näiden trendien tai syklien aiheuttajat voidaan yleensä selvittää (esimerkiksi viikonloput tai lämpötila), ja niiden merkitsevyyttä voidaan testata systemaattisesti. Näin ollen aikasarja-analyysi poistaa ulkoisten tekijöiden systemaattisen vaikutuksen. Mallien avulla voidaan ennustaa, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan -- ellei mikään uusi tekijä ala vaikuttaa.

Koherenssiryhmiä koskevien tutkimusten tapauksessa näitä analyyttisiä menetelmiä on hyödynnetty useasti. Niistä nähdään, että käänteinen syy-seuraussuhde ja useimmat ulkopuoliset tekijät on suljettu pois erittäin suurella todennäköisyydellä. Tässä tilanteessa ainoa mahdollinen vaihtoehto testattavan hypoteesin kausaalitulkinnalle olisi tuntematon ulkopuolinen tekijä, joka ei aikaisemmin vaikuttanut havaintoaineistoon systemaattisesti. Toisin sanoen, kussakin tutkimuksessa tuntemattoman ulkopuolisen tekijän on täytynyt äkillisesti alkaa vaikuttaa systemaattisella ja merkittävällä tavalla samaan aikaan koherenssiryhmän kanssa. Koska on epätodennäköistä, että näin olisi tapahtunut yli 40 kertaa sattumalta, tämän oletetun ulkopuolisen tekijän olisi täytynyt saada aikaan paitsi sosiaalisten tunnuslukujen (kuten rikollisuuden) muutokset, niin myös koherenssiryhmän koon vaihtelu. Tutkimuksissa, joissa ryhmän koko on vaihdellut merkittävässä korrelaatiossa sosiaalisten tunnuslukujen kanssa, tämän ulkopuolisen tekijän, ollakseen uskottava, on täytynyt aiheuttaa tämä korrelaatio -- toisin sanoen, sen on täytynyt aiheuttaa sekä ryhmien osanoton että tunnuslukujen muutokset -- ja sen on täytynyt saada osanotto muuttumaan juuri ennen kuin tunnusluvut muuttuvat, ei koskaan toisinpäin. On vaikeaa tunnistaa kandidaattia tällaiselle ulkopuoliselle tekijälle. Monien vuosien aikana käydyssä vilkkaassa akateemisessa keskustelussa tämän ilmiön ympärillä -- sekä konferensseissa että julkaisuissa -- ainuttakaan ei ole ehdotettu.

Fysikaalinen tulkinta

Viime vuosisadalla Maharishi-ilmiön kaltainen yhteisön laajuinen vaikutus olisi näyttänyt tieteellisten periaatteiden vastaiselta. Silloinen fysiikka kuvasi maailman rakentuneena kiinteistä, irrallisista aineosasista, jotka vaikuttavat toisiinsa pääasiassa suoran fyysisen kosketuksen välityksellä. Fysiikan menestystä seuraten yhteiskuntatieteet kehittivät samankaltaisia psykologisia ja sosiologisia teorioita. Nämä tänäkin päivänä laajasti hyväksytyt teoriat kuvaavat yksittäiset ihmiset erillisinä ja irrallisina olentoina, jotka kykenevät vaikuttamaan toisiinsa vain ulkoisesti havaittavan vuorovaikutuksen kautta (fyysinen kosketus, keskustelut, kirjeet, puhelut, tiedotusvälineet, jne.)

Tämän vuosisadan fysiikka on kuitenkin paljastanut syvemmän näkemyksen luonnon toiminnasta. Kvanttimekaniikan kenttäteorioissa fyysikot ovat osoittaneet, että luonnon alkeishiukkaset -- fyysisen olemassaolon rakennuspalikat -- eivät ole erillisiä ja irrallisia. Sen sijaan ne ovat maailmankaikkeuden laajuisten, jatkuvien, ei-materiaalisten kenttien vaihteluja tai viritystiloja. Nämä kentät voivat kytkeä toisiinsa kaukaiset tapahtumat tavoilla, jotka eivät riipu materiaalisten hiukkasten suorasta vuorovaikutuksesta.

Erityisesti kaikki kvanttimekaaniset kentät kantavat kenttävaikutuksia, jotka etenevät kenttien läpi tuottaen kaukovaikutuksen (kuten televisiokuva, jonka tuottavat TV-lähettimestä säteilevät sähkömagneettiset aallot). Nämä vaikutukset kuljettavat informaatiota läpi kentän aiheuttaen kaukaisia, kausaalisia korrelaatioita erillisten tapahtumien välille.

Tietenkin voidaan väittää, että tietoisuus on perustavalla tavalla erilainen kuin muut luonnonilmiöt. Kuitenkin yhdenmukaisempi näkemys olisi sisällyttää tietoisuus yhteen luonnon toiminnan kokonaiskuvaukseen. Tämä olisi linjassa fysiikan päämäärien kanssa ja sopusoinnussa yhä useampien fyysikoiden näkemysten kanssa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna tietoisuus, kuten kaikki muutkin luonnonilmiöt, osoittaisi kenttäominaisuuksia. Siten olisi luonnollista etsiä tietoisuuteen liittyviä kenttävaikutuksia, mikäli sellaisia voitaisiin tuottaa systemaattisesti ja mitata objektiivisesti.

Tarkasti ottaen Maharishi-ilmiön tutkimukset tarjoavat todistusaineistoa TM- ja TM-sidhiohjelman kaukovaikutukselle, mutta eivät suoranaisesti tietoisuuden kenttäominaisuuksille. Kuitenkin fysiikassa on perinteisesti yhdistetty kaukovaikutukset kenttäilmiöihin. Havaittu vaikutuksen heikentyminen suhteessa etäisyyteen on tyypillistä kenttäilmiöille. Samoin se ennustettu ja havaittu piirre, että vaikutus on suhteessa ryhmän koon neliöön on tyypillistä kenttäilmiölle, jossa säteilylähteet toimivat keskenään koherentisti.

Usein on esitetty kysymys, miten ihmisen tietoisuudella voi mitenkään olla yhteyttä luonnon syvimpiin perusrakenteisiin. Tämä kysymys nousee luonnostaan sen vallitsevan käsityksen pohjalta, että tietoisuus on ainoastaan aivojen mutkikkaiden biokemiallisten ja sähköisten prosessien tuotetta. Tällainen näkökulma näyttää sopivan yhteen valvetilassa saatavien kokemusten kanssa. Kuitenkin meditaation aikana koettavassa 'puhtaan tietoisuuden' tilassa tietoisuus kokee itsensä rajattomana kenttänä, ja ajan mittaan saavutettavissa korkeammissa tietoisuuden tiloissa tällainen laajempi kokemusmaailma tulee osaksi jokapäiväistä elämää. Toisaalta neurofysiologinen tutkimus on paljastanut, että ihmisen hermojärjestelmän herkkyys lähenee kvanttitason ilmiöitä ja että sen mutkikkuus suuresti ylittää kaiken ihmisen rakentaman teknologian. Toisin sanoen ainoa instrumentti, joka nykyisellään kykenee suoraan havaitsemaan -- ja tuottamaan -- tietoisuuden kenttäilmiöitä on ihmisen hermosto itse.

Lopuksi

Yli 40 tutkimuksen tulokset ovat tukeneet hypoteesia, että yhteiskunnallista levottomuutta voidaan vähentää Transsendenttisen Meditaation ja TM-sidhiohjelman avulla. Kokonaisuutena ottaen kyseessä on kenties kaikkein vahvimmin empiirisesti testattu yhteiskuntatieteellinen hypoteesi. Miksi siis Suomen hallitus ei ole vielä perustanut kansallista koherenssiryhmää?

Tiedeyhteisön kannalta hypoteesilta puuttuu vallitsevan paradigman mukainen teoreettinen perusta (paradigmalla tarkoitetaan vallitsevaa tieteellistä maailmankuvaa, jonka puitteissa tutkimustulokset tulkitaan). Tätä voidaan pitää perusteltuna syynä kriittiseen suhtautumiseen. Voidaan kuitenkin kysyä, mihin rajaan asti vallitsevaa paradigmaa tulee suojella. Tieteen tehtävä on luoda mahdollisimman todenmukainen maailmankuva, joten jos empiiriset havainnot ovat toistuvasti ristiriidassa paradigman kanssa, on paradigma arvioitava uudelleen takertumatta vallitseviin käsityksiin.

Ensimmäinen askel uusien havaintojen arvioinnissa on tutustua niihin. Tämä on jo sinällään hyvin korkea kynnys. Johtuen tieteellisen tiedon valtavasta tarjonnasta paradigman vastaiset tutkimustulokset jäävät helposti vaille ansaitsemaansa huomiota. Tämän artikkelin yksi tarkoitus on perustella Sinulle, arvoisa lukija, miksi Maharishi-ilmiötä käsitteleviin tutkimuksiin on tärkeää tutustua vakavassa mielessä.

Tieteellistä ja julkista keskustelua asian ympärillä on jo käyty jonkin verran eri maissa, minkä tulosta ovat mm. liitteen 3 lausunnot. Muutamissa maissa menetelmää on myös sovellettu tai aletaan pian soveltaa käytäntöön julkisin varoin. Toistaiseksi rohkaisevin esimerkki on Mosambik, jonka hallitus on hyödyntänyt TM-ohjelmaa vuodesta 1993. Maan presidentti Joaquim Chissano antaa koherenssiryhmille kunnian maansa huomattavan positiivisesta viimeaikaisesta kehityksestä. Liitteen 1 lausunto kuvaa tapahtunutta siellä.

Lopuksi haluamme korostaa, että yhteiskunnallisten ongelmien alati kasautuessa on hyvin epätodennäköistä, että hallituksilla olisi aikaa odottaa Maharishi-ilmiön teoreettisen perustan selviämistä. Mitä pikemmin käynnistetään laajamittaiset kokeilut julkisin varoin, sen pikemmin saadaan aikaisempien tutkimusten lupaamat hyödyt käyttöön, ja samalla lisää aineistoa uusia tutkimuksia varten. Kyse on myös tutkijayhteisön eettisestä vastuusta: kuka vastaa seurauksista, jos inhimillisiä kärsimyksiä laajasti lievittävän menetelmän hyödyntäminen viivästyy tutkijoiden perustelemattomien, negatiivisten kannanottojen takia?

Transsendenttisen Meditaation soveltaminen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen on tällä hetkellä selvästikin vaikea aihe, josta helposti vaietaan julkisuudessa. Osaksi tämä johtunee uutta ja erilaista kohtaan tunnetusta epäluulosta ja osaksi tietämättömyydestä, jonka julkinen vaikeneminen on aiheuttanut. Luonnonlain puolueessa olemme tietoisia, että TM-ohjelman suositteleminen ei helpota poliittista toimintaamme, mutta se on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Sitoudumme hallitusvastuuseen päästyämme perustamaan Suomeen kansallisen koherenssiryhmän. Lisäksi pyrimme jo nykyisten mahdollisuuksiemme puitteissa edistämään koherenssiryhmien perustamista sekä Suomeen että Itä-Euroopan levottomille alueille.

Sinäkin voit auttaa. Ota yhteyttä niin kerromme lisää.

Liite 1: Koherenssiryhmät käytännön elämää palvelemassa

Kokemuksia Mosambikista kun siellä opetettiin hallituksen toimesta TM- ja TM-sidhiohjelma tuhansille ihmisille

"Maharishi-ilmiön tulokset ennustettiin ennen ohjelman käyttöönottoa. Meille kerrottiin, että lisääntyvä koherenssi kollektiivisessa tietoisuudessa saisi aikaan kestävän rauhan, parantaisi rikollisuustilastoja, vähentäisi liikenneonnettomuuksia, kohentaisi maan taloutta ja kaiken kukkuraksi lisäisi luonnon tasapainoa niin, että viisi vuotta kestäneen täydellisen kuivuuden jälkeen saisimme taas sateita. (Eteläisessä Afrikassa oli vuosisadan pahin, viisivuotinen kuivuuskausi.) On tunnustettava, että tähän viimeiseen ennustukseen suhtauduimme melko skeptisesti.

Kun TM-tekniikka oli Maputossa opetettu tuhansille sotilaille ja muille ihmisille, voitiin vuoden 1993 ensimmäisen neljänneksen aikana havaita 20% lasku rikollisuuden määrässä. Tämä oli yllättävää, sillä yleensä sotien loppuessa on odotettavissa rikollisuuden lisääntymistä. Aivan sama ilmiö oli havaittavissa Quelimanen kaupungissa ja Manican alueella. Kun ryhmät lopettivat ohjelman tekemisen joukkojen koulutuksen tai kotiuttamisen takia, rikollisuusluvut kääntyivät taas nousuun.

Vuoden 1993 aikana autokanta lisääntyi maassa 3-4 -kertaiseksi, minkä lisäksi autojen liikkuminen maassa lisääntyi dramaattisesti, koska ensi kertaa 28 vuoteen oli taas mahdollista matkustaa vapaasti joka puolella maata. Tästä huolimatta liikenneonnettomuuksien määrä ei kasvanut juurikaan edelliseen vuoteen verrattuna ja liikennekuolemien määrä pieneni vuoteen 1992 verrattuna.

Vuonna 1993 odotettiin 6% kasvua kansantaloudessa, mutta itse asiassa nousu olikin yllättäen 19%, johtuen suurelta osin parantuneen luonnon tuen mukanaan tuomista säännöllisistä sateista.

Vuoden 1993 sateet tukevat väitettä, että kun suuri joukko ihmisiä harjoittaa TM- ja TM-sidhiohjelmaa, tapahtuu luonnossa tasapainottumista, Luonnon tuki astuu kuvaan. Sateita odotettiin saatavan vasta heinäkuussa, mutta ne alkoivatkin jo 6 kk sitä ennen helmikuussa eli heti sen jälkeen kun tuhannet ihmiset olivat oppineet TM- ja TM-sidhiohjelman. Toisaalta, heti kun nämä suuret ryhmät lopettivat ohjelman tekemisen (tammikuun viimeisellä viikolla) sateet lakkasivat välittömästi, kuten oli ennustettu. Tämänkaltaiset 'yhteensattumat' eivät välttämättä vakuuta ihmisiä, jotka eivät tunne asiaa tarkemmin, mutta vaalien jälkeen tulemme antamaan uuden näytön tässä asiasssa, heti kun saamme suuret koherenssiryhmät jälleen toimimaan Mosambikin puolustusvoimien uudistetuissa yksiköissä."

Ote Mosambikin puolustusvoimien entisen komentajan, kenraaliluutnantti Tobias Dain raportista.

Liite 2: Lentäen rauhaa Lusakaan

TM-sidhiohjelman harjoittajan henkilökohtaisia kokemuksia rauhanprojektista

"Kun nousimme Lontoossa lentokoneeseen, kello oli jo yli puolenyön. Meitä oli neljäkymmentä, useimmat kaksi-kolmekymppisiä miehiä, puvut päällä ja solmiot kaulassa. Istuutuessamme paikoillemme koneeseen kohtasimme ensimmäiset hyvät uutiset. Koneessa oli vain viisi matkustajaa -- nukkumasijan löytäminen poikittain istuimilla oli kaikille helppoa. Pieni matkustajaluku ei ollut oikeastaan mikään yllätys. Lentoyhtiö oli Zambian Airways. Seuraava pysähdyspaikka pääkaupunki Lusaka.

Olimme tulleet koneeseen myöhässä ja kone oli jo siirtymässä kiitoradalle kun kiinnitimme turvavyömme. Olimme nousemassa jyrkässä kulmassa ylös yötaivaalle, kun kohahdus kävi läpi nelikymmenisen seurueemme. Joku oli löytänyt sanomalehden. Pian saimme lisää sanomalehtiä lentoemänniltä. Niitä ei ollut riittävästi jokaiselle, ja sain odottaa monta minuuttia ennen kuin edessäni istuva mies antoi lukemansa edelleen minulle. Lehti oli Lusaka Times, hallituksen virallinen äänenkannattaja, painettu Sambian pääkaupungissa, päivätty tälle samalle päivälle, maanantai neljäs marraskuuta 1978. Kahdeksan palstan levyinen otsikko etusivulla julisti: 'Lusakaa taas pommitettu'.

Lentokoneemme humistessa pimeän yötaivaan halki, jokaisen meistä istuessa käpertyneenä lukulampun valokiilan ääreen, sanomalehti kertoi meille aiheesta, minkä vuoksi olimme menossa Sambiaan. Naapurimaa Rhodesia (nykyisin Zimbabwe) oli katkeran sisällissodan kourissa. Mustat vastaan valkoiset, verinen konflikti, joka oli kärjistynyt jo vuosien ajan, ei näyttänyt lieventyvän. Valkoisilla, Ian Smithin johdolla, oli hallitus ja armeija. Mustilla oli väestöenemmistö ja voitontahto.

Sambia, mustien hallitsema tasavalta Rhodesian takana sisämaassa, oli joutunut vedetyksi mukaan kahden eri sissijärjestön tukialueena. Rhodesia oli viime aikoina aloittanut naapurinsa toistuvat pommitukset, osittain vainotakseen sissejä, osittain pakottaakseen Sambiaa estämään sissien toiminnan alueellaan. Pommituksia oli ollut usein viimeisen kuukauden aikana. Sanomalehti ei kertonut yhtä asiaa, minkä me tiesimme: olimme menossa lopettamaan pommitukset.

Meitä neljääkymmentä koneessa saattoi todella nimittää meditaation asiantuntijalähetystöksi. Jokainen meistä oli harjoittanut Transsendenttisen Meditaation tekniikkaa vuosia, ja TM-sidhiohjelmaa ainakin vuoden. Useimmat meistä olivat olleet vuoden tai enemmän pitkillä meditaatiokursseilla syvempiä meditaatiokokemuksia tavoitellen. Vasta äskettäin, parin matkaamme edeltävän vuoden aikana, oli alkanut ilmetä että saimme aikaan samalla myös jotain muuta. Rakensimme rauhaa maailmaan.

Ensimmäinen tutkimus aiheesta oli julkaistu vuonna 1974. Yhdessätoista Yhdysvaltain kaupungissa, joissa vähintään prosentti väestöstä oli oppinut TM-tekniikan, rikollisuusaste oli pudonnut. Sen jälkeen olivat sadat kaupungit ympäri maailman päässeet yli yhden prosentin virstanpylvään, ja sääntö oli pitänyt. Eikä pelkästään rikollisuus ollut laskenut, vaan myös sairaalakäynnit ja liikenneonnettomuudet olivat vähentyneet. Sitten, juuri edellisenä kesänä, elokuussa 1978, TM-sidhiohjelman koulutettuja asiantuntijoita, niin monta kuin mahdollista, oli kokoontunut sadassakahdeksassa valtiossa, kussakin yhteen provinssiin tai osavaltioon. Kehittyneellä joogalentoharjoituksella, erityisesti ryhmässä harjoitettuna, ympäristövaikutus tuntui paljon voimakkaammalta. Tämän 'Ihanteellisen yhteiskunnan kampanjaksi' nimetyn projektin tulokset olivat rohkaisevia. Esimerkiksi Rhode Islandissa, jonne Yhdysvaltain osanottajat kokoontuivat, tutkijat havaitsivat kampanjan aikana tapaturmaisten kuolemien määrissä selvää vähenemistä verrattuna kuukausiin sitä ennen tai sen jälkeen.

Toistuvat todisteet näyttivät, että meditaation asiantuntijat pystyivät heijastamaan harmoniaa ja myönteisyyttä ympäristöönsä.

Meille neljällekymmenelle oli seuraava askel lento Sambiaan. Kokemus oli uusi kaikille. Me tiesimme rikollisuutta koskevista tutkimuksista. Me tiesimme, että ryhmiä oli lähtenyt ennen meitä, kuukausi aiemmin, Nicaraguaan ja ympäröiviin maihin ja että sisällissota siellä Somozan hallituksen ja sandinistisissien välillä oli laantunut (tauko kesti lokakuusta 1978 tammikuuhun 1979). Nyt oli meidän vuoromme, ja sanomalehti esitti haasteemme selkeästi.

Jos tehtävämme oli dramaattinen, niin menetelmämme olivat rauhallisen vakaat. Saavuttuamme Lusakaan asetuimme asumaan Andrews Motel'iin, hienoimpaan turistihotelliin Lusakassa. (Amerikkalaisen luokituksen mukaan se tosin olisi enintään kahden tähden yöpymispaikka tienvarressa.)

Emme oikeastaan milloinkaan lähteneet hotellin alueelta seuraavien kuuden viikon aikana. Kävimme alussa tapaamassa hallituksen virkamiehiä ja kertomassa matkamme tarkoituksesta, mutta kertaakaan emme tavanneet henkilöitä, joilla olisi ollut mitään tekemistä taistelujen kanssa. Itse asiassa emme tavanneet juuri ketään. Päivämme koostui pitkistä ryhmässä tehdyistä meditaatio- ja joogalentoharjoituksista, joiden välissä olivat ateriat ja kolme päivittäistä kokousta. Toisin sanoen, ei ollut tarkoitustakaan vaikuttaa Sambian tilanteeseen keskustelemalla tai suostuttelemalla. Työtapanamme oli yksinkertaisesti olla yhdessä, meditoida ja heijastaa harmonian ja rauhan näkymätöntä vaikutusta, jonka kokemus oli osoittanut tehokkaaksi.

Vuosiin tapahtuman jälkeen meillä ei ollut merkittävää tilastollista aineistoa todistamaan sitä, mikä vaikutti todelta tapahtuman aikana. Mutta niin pitkälle kuin kykenimme toteamaan lukemalla sanomalehtiä ja kuuntelemalla radiota, rauha palasi Sambiaan yhdessä yössä. Pommitukset loppuivat saapumispäivänämme, eikä Sambiassa raportoitu mitään vakavia väkivaltaisuuksia kuuden viikon oleskelumme aikana.

Ehkä voimakkain merkki projektin menestyksestä saatiin kuukauden kuluttua saapumisestamme. Olimme aikoneet lähteä maasta tässä vaiheessa, mutta kaksi hallituksen edustajaa tuli vierailukäynneille Andrews Motel'iin. He pyysivät meitä vielä jäämään. Sekä Lusakan provinssin kuvernööri että senaattori kertoivat meille, että saapumistamme edeltävä kuukausi oli ollut pahin sitten Sambian itsenäistymisen ja että muutos siitä ajasta oli sekä ilmeinen että tervetullut.

Nyt oli päätetty pitää kansalliset vaalit, ensimmäiset vuosiin, ja kuten useimmissa kolmannen maailman maissa, Sambiassa oli totuttu levottomuuksiin vaalipäivänä. Sanomalehdissä oli äskettäin ollut isoja artikkeleita odotetuista väkivaltaisuuksista. Kuvernööri ja senaattori pyysivät meitä jäämään vielä ainakin kahdeksi viikoksi, kunnes vaalit olisivat ohitse.

Me jäimme. Vaalit sujuivat rauhan ja väkivallattomuuden ilmapiirin vallitessa koko maassa.

Kaksi päivää vaalien jälkeen pakkasimme tavaramme ja lähdimme Lusakasta reittikoneella aamuyhdeksältä Lontoota kohti. Iltapäivällä Lusakaa pommitettiin."

Lähde: The Maharishi Effect / Arthur ja Elaine Aaron

Liite 3: Tutkijoiden lausuntoja Maharishi-ilmiön tutkimuksista

"Mielestäni voidaan perustellusti väittää, että tämän tutkimusohjelman potentiaalinen vaikutus ylittää kaikki muut tämän päivän sosiaaliset tai psykologiset tutkimusohjelmat. Tutkimukset ovat kestäneet laajemman joukon tilastollisia testejä kuin useimmat muut tutkimukset konfliktinratkaisun alueella. Mielestäni tämä työ ja sen pohjana oleva teoria ansaitsevat sekä tutkijoiden että poliittisten päättäjien vakavan huomion." David Edwards, Ph.D., hallintotieteiden professori, Texasin Austinin yliopisto.

"Olen seurannut Maharishi-ilmiön tutkimuksia kuluneiden 20 vuoden ajan. Nyt on olemassa vahva ja yhdenmukainen todistusaineisto joka osoittaa, että Transsendenttinen Meditaatio ja TM-sidhiohjelma tarjoavat yksinkertaisen ja edullisen ratkaisun moniin tämän päivän sosiaalisiin ongelmiin. Tämä tutkimusohjelma ja sen johtopäätökset ovat niin vahvoja, että se vaatii toimia hallituksen politiikasta vastaavilta." Professori Huw Dixon, Ph.D., taloustieteen osasto, Yorkin yliopisto.

"Ensimmäinen reaktioni tähän tutkimusohjelmaan oli täydellinen epäusko. Kuitenkin sen puolustajat ovat osoittaneet olevansa valmiita asettamaan ohjelmansa empiiriseen testiin, ja tekniikalla on jo vahvempi perusta kuin monilla vähemmän eksoottisilla lähestymistavoilla. Vähintäänkin kohteliaisuus ja nöyryys vaativat kiinnittämään huomiota ohjelman edistymiseen ja testaamiseen. Jos positiivisia tuloksia saadaan toistuvasti, meidän ei pitäisi epäröidä hyödyntää niitä, vaan pyrkiä ymmärtämään." Ken Pease, Ph.D., kriminologian professori Manchesterin yliopistossa sekä Englannin sisäasiainministeriön rikollisuudenehkäisytoimikunnan jäsen.

"Washingtonin demonstraatioprojekti, samoin kuin muualla järjestetyt demonstraatiot lupaavat helpotusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen." Anne Hughes, Ph.D., sosiologian ja hallintotieteiden professori Columbian alueen yliopistossa; Washingtonin kokeen arviointilautakunnan jäsen.

"[Washingtonin kokeen -93] järjestelyt hoidettiin täsmällisesti, analyysi tehtiin hyvin pätevästi ja tulokset olivat vaikuttavia." John Davies, Ph.D., Marylandin yliopiston Kansainvälisen kehityksen ja konfliktien hallinnan keskuksen tutkimusjohtaja; Washingtonin kokeen arviointilautakunnan jäsen.

"Hypoteesi kieltämättä nostatti kulmakarvoja arvioitsijoidemme keskuudessa, mutta tilastollinen työ oli hyvin tehty. Numerot olivat paikallaan... Kun voidaan tilastollisesti kontrolloida niin monta muuttujaa kuin näissä tutkimuksissa on tehty, se tekee tulokset paljon vakuuttavammiksi." Raymond Russ, psykologian professori, Mainen yliopisto; Journal of Mind and Behavior -lehden päätoimittaja.

"Näiden tutkimusten metodologinen laatu on erittäin korkea ja viimeisten 20 vuoden aikana ne ovat paljastaneet tilastollisesti merkitseviä riippuvuuksia monissa eri valtioissa käyttäen laajaa joukkoa tutkimusmenetelmiä. Olemme nopeasti tulossa pisteeseen, jossa nämä tulokset, ja niiden kauaskantoiset vaikutukset sosiaalisten ongelmien hoitamiseen, on otettava huomioon poliittisten päättäjien taholta. Jim Kemeny, Ph.D., sosiologian professori, Uppsalan yliopisto.

"Tutkijat ovat pystyneet vahvistamaan Maharishi-ilmiön vedenpitävillä tieteellisillä menetelmillä. Selkeä todistusaineisto yli 40 tutkimuksesta on pystynyt osoittamaan ilmiön olemassaolon." Bosse Angelöw, fil.dr., sosiologian tutkija Växjön korkeakoulussa.

"Niissä Maharishi-ilmiön tutkimuksissa, jotka olen käynyt läpi, en ole voinut havaita metodologisia heikkouksia, ja havainnot ovat olleet yhdenmukaisia monissa toistoissa eri maantieteellisillä alueilla ja eri konfliktitilanteissa. Niin odottamattomalta kuin johtopäätökseni saattaakin kuulostaa, mielestäni nämä tutkimukset täytyy ottaa vakavasti." Ted Robert Gurr, Ph.D., hallintotieteiden ja politiikan professori, Marylandin yliopisto.

Luonnonlain puolueen kotisivulle

Valmistunut 26.9.1996
Päivitetty 22.10.1996