Kauppalehti -- MIELIPIDE

Voiko geeniruualla tehdä rahaa?

Raision ostama geenimuokattua soijaa sisältävä lasti käynnisti julkisen keskustelun geeniruuan eduista ja haitoista. Useimmat elintarvikealan ja kaupan yritykset ovat viisaasti varpaisillaan geeniruuan suhteen, vaikka Elintarviketeollisuus ry on julkistanut geenitekniikalle myönteisen kannanoton. Tämä on ymmärrettävissä sillä, että ko kannanotto perustuu enemmän edustuksellisiin kuin tieteellisiin näkökohtiin. Elintarviketeollisuusliitonhan on kannatettava geenitekniikkaa, koska osa jäsenyrityksistä on sen alan yrittäjiä.

Lainsäädännöllisesti EU on hyväksynyt ns. uuselintarvikeasetuksen, jossa määritellään geeniruuan merkitsemisen ohjeet. Asetuksen mukaan merkintä vaaditaan, mikäli geenitekniikalla tuotettu elintarvike ei eroa tavanomaisesta. Tuoreet hedelmät ja vihannekset ovat oikeastaan ainoat selvät tuotteet, jotka on merkittävä. Kaikki muut tuotteet jäävät tulkintojen varaan. Euroopan vihreiden arvion mukaan parikymmentä prosenttia kaikesta geeniruuasta tulee merkintävelvoitteen piiriin. Asetus on erittäin sekava ja monitulkintainen. Geeniruokaa valmistaville ja myyville yrityksille on taatusti tulossa lukuisia oikeusjuttuja, kun geeniruokaa vastustavat kansalaisjärjestöt alkavat peräämään merkintävelvoitteiden toteuttamista. Tähän mennessä EU:n markkinoille on hyväksytty geenimuokattu soijapapu ja maissi. Soijapapu on muunnettu kestämään paremmin valmistajan tuholaismyrkkyä.

Geeniruuan riskeistä ollaan montaa mieltä. EU-komission tieteellisten asiantuntijoiden mukaan geeniruoka on turvallista. Geenitekniikkalautakunta, biotekniikan neuvottelukunta sekä Elintarvikevirasto antavat samansuuntaisia lausuntoja. Viljelytekniikan prof Pehun mukaan tutkijayhteisö haluaisi arvioida riskit tarkemmin kuin kaupallinen sektori. Solubiologian prof Mayerin mukaan siirtogeenisten elintarvikkeiden riskejä ei kyetä ennustamaan tai määrittämään. Molekyylibiologian prof Faganin mukaan geenitekniikalla tuotetut elintarvikkeet saattavat muuttua jopa myrkyllisiksi, heikentyä ravintopitoisuudeltaan tai aiheuttaa allergiaa. Useiden tutkijoiden mukaan myös ympäristöriskit ovat merkittäviä ja laajuudeltaan ennustamattomia. Geenitekniikan riskit johtuvat sen ennalta-arvaamattomasta luonteesta. Siirettävän geenin irroitus on tarkkaa, mutta sen istuttaminen uuden isäntäsolun DNA-ketjuun sisältää epävarmuustekijän. Prof Faganin mukaan geenin siirto on verrattavissa siihen, että kuvanveistäjä heittäisi veistoksensa väkivaltaisesti ikkunan läpi museoon. Ulkoapäin katsottuna patsas on sisällä museossa. Hyvällä onnella se saattaa mennä juuri sille tarkoitetulle paikalle. Huonolla onnella se saattaa vahingoittaa jotain muuta teosta tai kävijää tai mennä piiloon penkin taakse.

Geenitekniikan suurimmat kaupalliset epäonnistumiset ovat aiheuttaneet miljardien markkojen menetykset tai korvausvaatimukset. Geenitomaatin lisäksi geenipuuvilla USA:ssa epäonnistui ja maanviljelijät ovat vaatimassa suuria korvauksia. Suurin epäonnistuminen on tryptofaanin tuottaminen siirtogeenisen eliön avulla. Tuote muuttui myrkylliseksi ja 37 ihmistä kuoli, 1500 vammautui ja 5000 sai oireita. Yritys tuomittiin lähes 5 mrd markan korvauksiin. Jälkeenpäin yritys tuhosi prosessissa käytetyn siirtogeenisen bakteerin, joten tapausta ei voida täydellisesti koskaan selvittää. Prof Faganin mukaan myrkytyksen pääsyynä oli mitä ilmeisimmin epäonnistunut geenimanipulaatio.

Geeniruokaan liittyvät kuluttajareaktiot ovat olleet varsin voimakkaita Euroopassa sekä vähitellen myös Suomessa. Tutkimusten mukaan selvästi yli puolet kuluttajista vastustaa geeniruokaa ja vain noin joka kymmenes kuluttaja on valmis sitä syömään. Maailmanlaajuisesti toimii kansanliikkeitä, jotka aktiivisesti vastustavat geeniruokaa. Myös Suomessa on käynnistymässä kansanliikkeitä.

Epäonnistuneesta lainsäädännöstä johtuen tulevaisuus pakottanee yritykset profiloitumaan joko geeniyrityksiksi tai puhtaan ruuan yrityksiksi. Tämän suuntainen kehitys on jo käynnistynyt mm Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa sekä Ruotsissa. Varsinkin päivittäistavaroita myyvät kauppaketjut yhä useammin kieltäytyvät myymästä geeniruokaa.

Geeniruoka on kova bisnes suurille kemian jäteille, jotka saavat tuotot patentoiduista siemenistä sekä lisääntyneestä tuholaismyrkyn menekistä. Mutta mistä löytyy bisnestä geeniruokaa myyvälle kauppiasparalle, joka joutuu myymään entisellä katteella harteillaan riskit allergiasta, alentuneesta ravintopitoisuudesta, tuohtuneet kuluttajareaktiot sekä mahdolliset ympäristöjärjestöjen boikotit ja oikeusjutut epäselvistä merkinnöistä?

Timo Lahtinen
toimitusjohtaja
Tampereella 28.1.1997

Luonnonlain puolueen kotisivulle

Valmistunut 16.02.1999
Päivitetty 16.02.1999