Aamulehti -- MIELIPIDE

Geeniruoka kannattaisi pysäyttää

Pääkirjoitus (AL 15.11.1998) käsitteli geeniruokaa lähinnä kuluttajien pelkojen, tuotannon tehostamisen ja valvonnan näkökulmasta.

Nobelin rauhanpalkinnon saanut ydinfyysikko Rothblat pitää geenimanipulaatiota yhtä vaarallisena kuin atomipommi. Solubiologian professori Bayerin mukaan siirtogeenisten elintarvikkeiden riskejä ei kyetä ennustamaan tai määrittämään, koska uuden geenin istutus sisältää epätarkkuutta ja vaikutusta kokonaisuuteen ei kyetä tietämään. Molekyylibiologian prof. Faganin mukaan geenimuuntelu voi heikentää ruuan ravintopitoisuutta, muuttaa elintarvikkeen odottamattomalla tavalla myrkylliseksi sekä aiheuttaa mittavia ympäristöriskejä, jotka pahimmillaan ovat globaalisia jatkuen ikuisesti sukupolvesta toiseen. Fagan on palauttanut lähes 3,0 milj mk apurahan takaisin USA:n hallitukselle vastalauseena geenitekniikan hallitsemattomille riskeille. Itse olen tavannut merkittävässä asemassa olevan tutkijan, joka pitää siirtogeenisiä kasveja aikapommina. Tutkija totesi, että hänen on mahdotonta esittää käsitystään julkisesti, koska silloin kollegojen apurahat romahtaisivat.

Miksi sitten geenitekniikka voi tuottaa yllättävän ja odottamattoman vaaran? 25 vuotta alalla toiminut ja kansainvälistä mainetta nauttiva prof Fagan käyttää museoesimerkkiä tilanteen havainnollistamiseksi. Kuvanveistäjä voi saada veistoksensa museoon luonnollisella tavalla. Ensin hän tekee haluamansa veistoksen, sitten anoo museolta lupaa sijoittaa veistoksensa, museo hyväksyy taideteoksen ja lopulta veistos tuodaan huolellisesti ja varovaisesti oikealle paikalleen. Geenimuuntelussa veistäjä tekee veistoksestaan tarkalleen haluamansa mallisen, koska sijoitettava geeni kyetään tekemään tarkasti halutun kaltaiseksi. Senjälkeen taiteilija astuu ulos kadulle ja katsoo sopivan museon ikkunan, mistä hän sitten yksinkertaisesti heittää veistoksensa museoon sisälle. Kukaan ei tiedä, vahingoittiko sisään heitetty veistos muita taideteoksia, vierailijoita tai museon kalusteita tai seiniä. Molemmissa tapauksissa veistos on sisällä museossa.

Tuotantotehokkuuden näkökulmasta katsottuna kyse on bisnestehokkuudesta. Maailmanlaajuiseen kaupalliseen levitykseen tulleet tuotteet tulevat käytännössä pelkästään suurilta kansainvälisilta yrityksiltä kuten Monsanto ja Novartis. Kasvit on yleensä manipuloitu kestämään paremmin valmistajiensa kasvimyrkkyjä. Viimeksi näkemässäni tutkimuksessa yli 60% kaikista tehdyistä kenttäkokeista maailmanlaajuisesti koski muunneltua myrkynkestävyyttä. Käytännössä viljelijät päästelevät surutta myrkkyjä, kun tietävät viljelykasviensa kestävän niitä. Lisäksi geenitekniikan yllätyksellisyys saattaa tulla esille kuten kävi USA:ssa geenipuuvillan kanssa. Puuvillan piti karkoittaa tuholaisia, mutta se vetikin niitä puoleensa ja valmistaja joutui maksamaan isot korvaukset. Geenitomaatti jouduttiin vetämään tuotannollisista ja koostumuksellisista syistä pois USA:n markkinoilta ja rahaa paloi paljon hukkaan. Eräs Suomen elintarviketeollisuuden johtaja onkin todennut minulle, että sen verran he ovat ymmärtäneet geenitekniikasta, ettei sillä rahaa tehdä, mutta heidän on pakko totutella elämään sen kanssa. Kaupan edustajat ovat kaikista surkeimmassa asemassa, koska he eivät saa missään tapauksessa lisääntyvää voittoa, vaan saavat osakseen ainoastaan lisääntyneet riskit, geenituotteiden merkintäkulut, kuluttajaboikotit sekä kuluttajansuojaan liittyvät oikeudenkäynnit.

Suomessa valvonta on jätetty pienen geenitekniikkalautakunnan harteille, jonka monet jäsenet tuntuvat olevan melko innostuneita geenitekniikan kannattajia. Riskit arvioidaan hakijan jättämän aineiston perusteella ja hakemukset ovat salaisia. Lainsäädäntö ei ole koskaan pysynyt uuden teknologian vauhdissa. Muistellaanpa vaikka DDT:tä, talidomidia tai röntgensäteitä. Röntgensäteiden ensimmäinen kaupallinen sovellutus oli naisten huulikarvojen poisto. Röntgensäteitä käytettiin myös kenkäkaupoissa jalkojen koon arviontiin. Internet päästää lävitseen lapsipornoa ja vahvistamattomia uutisia, mutta tietääkö kukaan mitä geenitekniikka päästää lävitseen?

Minulla on kolme lasta, joista yksi on vakavasti allerginen. En halua altistaa lapsiani pöytään hiipivälle, puutteellisesti merkitylle geeniruualle, jonka terveellisyyden luotettava tutkiminen vaatii vuosia kestävät tutkimukset. Kannatan siirtogeenisten ruokien kieltämista sekä 50 v moratoriota siirtogeenisten organismien laskemiseksi vapaaksi luontoon.

Timo Lahtinen
DI, vientiyrittäjä, kansainvälisten suuryritysten konsultti, kirjailija
Tampereella 15.11.1998

Luonnonlain puolueen kotisivulle

Valmistunut 16.02.1999
Päivitetty 16.02.1999