Aamulehti -- MIELIPIDE

Siirrettyjen geenien käyttäytymistä ei tunneta riittävästi

Jokin aika sitten AL:n alanurkassa oli geeniruokaa käsittelevä artikkeli, missä prof Pehu uskoi geeniruokiin liittyvien riskien pysyvän hallinnassa tapauskohtaisella päätöksenteolla.

EU hyväksyi markkinoilleen sekä tuontiin että viljeltäväksi sveitsiläisen Ciba-Geigyn kehittämän Bt-maissin, johon liitetyt kaksi geeniä tekevät sen vastustuskykyiseksi torjunta-aineille sekä eräille hyönteisille. Itävalta ja Luxemburg eivät hyväksyneet päätöstä, vaan ovat kieltäneet geenimaissin tulon markkinoilleen terveys- ja ympäristöriskeihin vedoten. Myöhemmin Ranska, joka muuten anoi geenimaissin hyväksymistä yhteisille sisämarkkinoille, on kieltänyt Bt-maissin viljelyn. Italia on nyt viimeisin maa, joka on kieltänyt Bt-maissin viljelyn. Ainoa EU:ssa maissia viljelevä maa, joka ei ole vielä Bt-maissia kieltänyt, on Espanja.

Tapauskohtainen päätöksenteko ei siis tunnu käytännössä toimivan kovin hyvin, kun jo toinen markkinoille hyväksytty geennimuunneltu kasvi hajottaa täysin EU:n päätöksentekokyvyn. Johtuuko jäsenvaltioiden uppiniskaisuus tietämättömyydestä vai onko komissio taas kerran joutunut antamaan periksi kaupalliselle painostukselle kuluttajasuojan kustannuksella kuten hullun lehmän taudin kriisissä?

Bt-maissin pahin uhkakuva liittyy siirrettyyn kolmanteen geeniin, jolla kyetään tunnistamaan Bt-maissi. Tämä geeni koodaa beeta-laktamaasi- entsyymiä. Ko. geeni osallistuu biologisissa reaktioissa penisilliinien kaltaisten aineiden hajotukseen eli elimistöön geenin ohjauksessa tuotettu entsyymi estää lääkkeitä tuhoamasta tauteja aiheuttavia bakteereita. Valmistaja on myöntänyt Bt-maissin ehkä heikentävän yhden antibiootin, ampisilliinin tehoa. Todellisuudessa beeta-laktamaasi hajottaa useimmat markkinoilla olevat antibiootit. Uhkakuvan mukaan antibiootteja tuhoava ominaisuus voisi "päästä käsistä" maissista kasvinsyöjäeläinten sekä ihmisen ruuansulatuskanavan bakteereihin.

Tähän asti on luultu varmasti, että geenit tuhoutuvat ruuansulatuksessa. Manipuloidun geenin karkaamisesta on kuitenkin saatu ensimmäinen näyttö. Saksalaisten tutkijoiden kokeessa hiirelle syötettyjen viruksen geenin pätkiä löydettiin ulosteissa sekä veressä muutama tunti syönnin jälkeen. Voi vain toivoa, etteivät tulokset pidä yleisemmin paikkaansa.

Kun otetaan huomioon geeniruokiin liittyvät ympäristöriskit sekä lainsäädäntö, joka päästää suuren osan geeniruuasta pois merkintävelvoitteesta, niin ainoastaan 5 vuoden tauolla kyetään varmasti turvaamaan kuluttajan ja ympäristön turvallisuus.

Timo Lahtinen, DI
Tampereella 19.3.1997

Luonnonlain puolueen kotisivulle

Valmistunut 16.02.1999
Päivitetty 16.02.1999