Luonnonlain puolue
Hatanpään valtatie 7, 33100 Tampere 
Puh: (03) 222
7000
Fax: (03) 222 7001Internet: www.llp.fi
- LEHDISTÖTIEDOTE -
30.1.1997
EU-parlamentin hyväksymä uuselintarvikeasetus on kriittisten tutkijoiden analyyseissä osoittautunut vain teollisuuden keinoksi vauhdittaa geenimuunneltujen tuotteiden markkinointia. Asetuksen tavoitteita kuvaavassa osiossa kyllä käsitellään näyttävästi kuluttajan terveyden, turvallisuuden ja valinnanvapauden kannalta tärkeitä asioita, mutta tavoitteiden toteutumiseen tähtäävät testit ovat täysin puutteellisia. Käytännössä merkintä tullee puuttumaan lähes kaikista geenimuokatuista raaka-aineista tuotetuista jatkojalosteista. (ks. esim. HS 18.1. tai SS 12.1)
Suomessakin viime kesänä vieraillut molekyylibiologian professori John Fagan on analysoinut asetuksen yksityiskohtaisesti ja toteaa: "Asetuksessa vaadituilla testausmenetelmillä ei pystytä tunnistamaan esim. sellaisia odottamattomia terveysriskejä, jotka sisältyvät itse geeninsiirtoprosessiin ja sen aiheuttamiin moniin mahdollisiin molekyylitason toimintojen muutoksiin. Siirtoprosessin on jo osoitettu voivan tuottaa uusia allergeenejä ja myrkyllisiä yhdisteitä."
"Kuten traaginen Showa Denkon tryptofaani-tapaus osoitti, hyvinkin pienet myrkkyjäämät voivat olla kohtalokkaita. 37 henkeä tappanut ja 1500 pysyvästi vammauttanut tryptofaani oli 99,6% puhdasta ja olisi EU:ssa voimaantulevan lainsäädännön puitteissa arvioitu alkuperäistä vastaavaksi", havainnollistaa Fagan asetuksen heikkouksia. EU:ssa nyt merkinnättä jääviä kasviöljyjäkään ei voi hänen mukaansa pitää itsestään selväsi turvallisina, koska esim. maissiöljyssä on proteiinijäämiä, jotka geenimuunnellun raaka-aineen kyseessä ollessa saattavat olla allergisoivia. (Faganin kolmisivuinen analyysi aiheesta tilattavissa LLP:n toimistosta, käännös täältä)
Perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Joe Cummins varoittaa erityisesti geenimuokattujen elintarvikkeiden allergiariskeistä ja toteaa, että tuotteiden kunnollinen testaaminen edellyttäisi pitkäaikaisia kliinisiä kokeita ihmisillä. Cumminsin mukaan koehenkilöryhmien tulisi olla huomattavan suuria, koska allergioita aiheuttavat tekijät ovat moninaisia ja vaikeasti määriteltävissä.
Toistaiseksi kokeita ihmisillä ei ole tehty eikä hyväksytty asetuskaan niitä vaadi. Esim. jo markkinoille päässyt soija on testattu kliinisesti vain muutamien viikkojen eläinkokeilla.
Ruotsissa äskettäin perustetun "Lääkärit geenimuokattua ruokaa vastaan" -järjestön edustaja Jan Suurkylä toteaa, että geenimuokattu soija on terveydellisesti riskituote. Tanskalainen tohtori Michael Jensen kuitenkin painottaa, että vielä huomattavasti soijaa arveluttavampia tuotteita on tulossa jo lähitulevaisuudessa. Hänen mukaansa esim. peräti kolmen geenin osalta muunneltu maissi on soijaakin suurempi riski sekä ympäristölle että terveydelle. Maissi on jo hyväksytty EU:ssa sekä viljeltäväksi että myytäväksi tuotteeksi.
LLP:n puheenjohtaja Timo Lahtinen pitää välttämättömänä että maamme viranomaiset arvioivat uudelleen kantansa geenituotteisiin. Lahtinen toteaa, että Suomen kansaa ei tulisi tässä asiassa jättää koekaniinin osaan, vaan elintarvikeviranomaisten ja hallituksen olisi välittömästi käytettävä EU:n lainsäädännön suomaa mahdollisuutta asettaa geenimuokatut elintarvikkeet tuontikieltoon niiden terveysriskeihin vedoten.