Luonnonlain puolue

Hatanpään valtatie 7, 33100 Tampere Puh: (03) 222 7000 Fax: (03) 222 7001Internet: www.llp.fi


- LEHDISTÖTIEDOTE -
1.1.1997

Ensimmäiset geenirehut
ja -ruoat saapuneet Suomeen
- kuluttajat ja maanviljelijät ihmeissään

Juuri kun eurooppalaiset kuluttajat ovat toipumassa ns. hullun lehmän taudin aiheuttamasta järkytyksestä, on tullut esiin entistä laajempi ongelma elintarviketurvallisuudessa. Geenimuunneltu soija ja maissi sekä näistä valmistetut johdannaiselintarvikkeet on vastoin kuluttajien laajan enemmistön (yli 80% tutkimusten mukaan) tahtoa hyväksytty markkinoille koko EU:n alueella.

Suomessa geenituotteiden maahantuonnista uutisoitiin ensi kerran vasta 23.12. 1996, jolloin soijarehulastit olivat jo viljelijöiden yllätykseksi melkein satamassa. Muussa muodossa geenisoijaa on voinut tulla ruokalautasillemme jo jonkin aikaa.

Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt sekä kriittiset alan tutkijat ovat jo pitkään informoineet sekä teollisuutta että kauppaa geenituotteisiin liittyvistä ekologisista ja terveydellisistä riskeistä. Tuotteet, joita teollisuus haluaisi jo lähitulevaisuudessa tuoda maahamme paljon lisää, ovat aiheuttaneet huolta mm. seuraavista syistä:

Kuluttajan kannalta ehdoton minimivaatimus olisi, että tuotteista olisi edes kattava merkintä pakkauksissa. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole ja "tuleva lainsäädäntökin bioteknisesti muunneltujen tuotteiden osalta näyttää syntyvän enemmän teollisuuden kuin kuluttajien ehdoilla", toteaa Heidi Hautala EU-parlamentista.

LLP:n puheenjohtajan Timo Lahtisen mukaan tilanne on Suomessa erityisen huolestuttava myös siksi, että alan valvonta on vastuunjaoltaan hyvin sekavaa ja siitä vastaavat virkamiehet ja -naiset liian myötämielisiä teollisuuden näkökannoille. "Biotekniikan teollisuuden monivuotinen lobbaus näkyy selvästi paitsi useiden tutkijoiden myös sekä geenitekniikan lautakunnan että elintarvikeviraston kannanotoissa", toteaa Lahtinen ja lisää, että kyse on valtavista rahasummista. "Valtiokin tukee geeniteknistä tutkimusta puolella miljardilla veromarkalla vuosittain. Väitän, että raha ei maksa itseään takaisin - ja lisäksi sillä on jo nyt aiheutettu se, että kaikki kriittinen keskustelu alan tutkijapiireissä tukahdutetaan. Erityisen huolestuttava tilanne on maataloutemme kannalta. Eurooppalaiset kuluttajat eivät varmasti usko puhtaisiin suomalaisiin tuotteisiin, jos linjauksemme geenitekniikan tuotteiden suhteen on liian liberaali. Menetämme tässä selvän kilpailuedun sellaisille geenikriittisemmille maille kuin Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Sveitsi.".

Geeniruokaongelma koskee jokaista suomalaista. Soijaa eri muodoissa sisältäviä elintarvikkeita on kaupoissamme tuhansittain.