Joogalento

Luonnonlain puolue on tullut julkisuudessa eniten tunnetuksi joogalentotekniikan kautta. Joogalento on erikoinen, tieteelle vielä selittämätön ilmiö. Arkikokemuksen vastaisena sitä on monien vaikea hyväksyä. Tämä on aina ollut maailmankuvaamme voimakkaasti ravistelevien uusien löytöjen kohtalo. Koska joogalennolla on kuitenkin tärkeä rooli puolueohjelmassamme, kerromme tässä mitä ilmiöstä tänä päivänä tiedetään.

Joogalento kehittää mielen ja kehon yhteistoimintaa. Mielessä esitetään pieni, viaton toive lentämisestä ja keho vastaa hypähtämällä ilmaan. Hypähdys tapahtuu aina spontaanisti ja yllättäen; tekniikka ei toimi käskemällä eikä silloin, kun odottaa tuloksia. Suoritus edellyttää hyvin hiljaista mielentilaa, jonka saavuttamiseen tarvitaan yleensä jonkin verran meditaatiokokemusta (tarvittava määrä riippuu henkilön lähtötasosta).

Hypähdykseen liittyy voimakas autuuden ja vapauden tunne. Kokemus on niin voimakas, että suoritukseen tarvittava hiljainen mielentila menetetään ja keho putoaa takaisin maahan. Pitemmälle ehtineet joogalentäjät hypähtävät useammin, korkeammalle ja pidemmälle. Näytöksissä ei koskaan nähdä näyttävimpiä suorituksia esiintymisjännityksen ja ympäristön häiriöiden takia.

Joogalentotekniikka on nimensä mukaisesti osa joogan laajaa perinnettä. Siinä käytettävät ajatuskaavat on kuvattu muinaisen joogan mestarin Patanjalin kirjassa Joogasutra. Kuten meditaation suhteen yleensäkin, kirjan lukeminen ei riitä tekniikan oppimiseksi, vaan tarvitaan henkilökohtaista ohjausta. Systemaattista opetusta järjestää ainakin TM-organisaatio. Omin päin ei kannata kokeilla senkään takia, että joogalento toimiessaan vapauttaa stressiä hyvin voimakkaasti.

Todellisen lentämisen mahdollisuus on kysymys, joka askarruttaa joidenkin mieltä. Sekä länsimaisen että itämaisen perimätiedon mukaan lentäminen eli levitaatio on mahdollista, mutta nykyaikana sitä ei ole julkisuudessa nähty. Kriittinen lukija voi tietenkin kysyä, eikö ihmisen lentäminen ole luonnonlakien vastaista? Tietenkin se on niiden luonnonlakien vastaista, jotka tiede tuntee tänä päivänä, mutta tämä tieto edustaa vain pientä murto-osaa luonnonlakien kokonaisuudesta. Ilmaa raskaammat lentokoneetkin olivat 'tieteellisesti mahdottomia' ennen kuin aerodynamiikan lait keksittiin. Samaan aikaan Wrightin veljekset jo lentelivät päivittäin.

Koherenssia mittaamassa

Vaikka joogalennon toimintamekanismia ei tunnetakaan, voidaan elimistön toimintaa seurata mittauksin hypähdysten aikana ja välillä. TM-sidhiohjelman harjoittajilla tutkimuksia on jo tehty varsin runsaasti.

Aivosähkökäyrä eli EEG mittaa aivojen ulospäin havaittavaa sähköistä toimintaa. Vaikkakin se on erittäin karkea tapa mitata aivojen kaltaisen hyvin monimutkaisen elimen toimintaa, pystytään sen avulla erottamaan tärkeimmät tietoisuuden tilat toisistaan. Eri tietoisuuden tiloissa aivot tuottavat eri taajuisia aaltoja eri suhteessa. Eri tiloille luonteenomaiset taajuudet järjestetään ryhmiin, joita kutsutaan nimillä alfa (rentoutunut valvetila), beta (aktiivinen valvetila), theta (kevyt uni tai unennäkö) ja delta (syvä uni).

Meditaatiolle luonteenomainen EEG-käyrä sisältää samanaikaisia alfa- ja theta-aaltoja, joiden sekoitusta yksinkertainen paperille piirtävä EEG-laite ei kykene kunnolla erittelemään. Siksi varhaisissa tutkimuksissa päädyttiin osin ristiriitaisiin johtopäätöksiin. Käytännössä meditaation EEG-tutkimukset vaativat laitteiston, jolla signaali kyetään hajottamaan harmonisiin osataajuuksiinsa (ns. Fourier-analyysi). Tällä tavoin käsiteltynä mittaustulokset paljastavat, että tietyillä taajuusalueilla aivojen eri osista lähtevät signaalit tahdistuvat merkittävästi keskenään rentoutumisen syvetessä. Tätä aivoaaltojen tahdistuneisuutta kutsutaan EEG-koherenssiksi.

EEG-koherenssin luotettava mittaaminen edellyttää kehittynyttä signaalinkäsittelyä, jolla keskenään tahdistuneet EEG-käyrän osat tunnistetaan ja tahdistuneisuuden suuruus lasketaan. Näin saadut mittaustulokset esitetään yleensä kolmiulotteisena karttana (COSPAR = Coherence Spectral Array), jonka vaaka-akselilla on taajuusalue ja pystyakselilla kulunut aika. Kolmannella akselilla esitetään koherenssin suuruus kullakin taajuudella kunakin ajanhetkenä. Viereisessä kuvassa on esimerkkinä aloittelevan TM-harjoittajan koherenssikartta. Siinä näkyy TM-tekniikalle ominainen koherenssipiikki 10 Hz taajuusalueella. Tilastollisesti merkitsevää EEG-koherenssia havaitaan tässä vain TM-harjoituksen aikana.

Toisena esimerkkinä on tässä kokeneen, yli 15 vuotta meditoineen TM-harjoittajan koherenssikartta. EEG-koherenssia ilmenee monilla taajuuksilla, eikä se rajoitu pelkästään TM-harjoituksen ajalle. TM-tekniikan säännöllisen harjoittamisen yksi vaikutus on EEG-koherenssin lisääntyminen sekä meditaation aikana että sen ulkopuolella.

Mikä sitten on EEG-koherenssin merkitys? Maalaisjärjellä voi ajatella, että aivoaaltojen suurempi tahdistuneisuus tarkoittaa aivotoiminnan suurempaa järjestyneisyyttä. EEG-mittausten perusteella suurempi koherenssi liittyy suurempaan valppauteen: koherenssi on alimmillaan syvän unen aikana ja kasvaa valvetilaan siirryttäessä. Tutkimuksissa EEG-koherenssin on havaittu olevan yhteydessä moniin henkisiin kykyihin; esimerkiksi luovuus, käsitteiden oppimisen kyky, älykkyysosamäärä ja eettinen kypsyys korreloivat positiivisesti EEG-koherenssin kanssa. Ilmeisesti ihmiset yleensä käyttävät aivojensa kapasiteetista vain pientä osaa; kun koherenssi lisääntyy ja aivot alkavat toimia koordinoidummalla tavalla, suurempi osa henkisistä kyvyistä saadaan käyttöön.

Tieteellisiä artikkeleita aiheesta:

• Banquet, J. P. Spectral analysis of the EEG in meditation. Electroencephalography and Clinical Neurophysiology 35: 143-151, 1973.
• Levine, P. The Coherence Spectral Array (COSPAR) and its application to the study of spatial ordering in the EEG. Proceedings of the San Diego Biomedical Symposium 15, 1976.
• Orme-Johnson, D. W., and Haynes, C. T. EEG phase coherence, pure consciousness, creativity, and TM-Sidhi experiences. International Journal of Neuroscience 13: 211-217, 1981.
• Dillbeck, M. C.; Orme-Johnson, D. W.; and Wallace, R. K. Frontal EEG coherence, H-reflex recovery, concept learning, and the TM-Sidhi program. International Journal of Neuroscience 15: 151-157, 1981.
• Nidich, S. I.; Ryncarz, R. A.; Abrams, A. I.; Orme-Johnson, D. W.; and Wallace, R. K. Kohlbergian cosmic perspective responses, EEG coherence, and the Transcendental Meditation and TM-Sidhi program. Journal of Moral Education 12(3): 166-173, 1983.
• Dillbeck, M. C., and Araas-Vesely, S. Participation in the Transcendental Meditation program and frontal EEG coherence during concept learning. International Journal of Neuroscience 29: 45-55, 1986.

EEG-koherenssi ja joogalento

Joogalennon aikana EEG-koherenssi lisääntyy hyvin merkittävästi. Viereinen kuva on koherenssikartta TM-sidhiharjoituksesta, jonka viimeinen vaihe on joogalento. Lentovaiheen aikana koherenssi leviää koko mitatulle taajuusalueelle.

Kaikkein mielenkiintoisinta on tarkastella EEG-koherenssia yhdessä sydämen lyöntitiheyden kanssa. Tutkimuksissa on havaittu, että kunkin hypähdyksen hetkellä sekä EEG-koherenssi että sydämen lyöntitiheys lisääntyvät. Tämä on yllättävä tulos, koska yleensä lisääntynyt EEG-koherenssi liittyy rentoutuneeseen tilaan, jossa sydämen lyöntitiheys on tavallista alempi. Sykettä ja EEG-koherenssia mittamalla voidaan siis erottaa joogalentäjä tavallisesta pomppijasta.

Tieteellisiä artikkeleita aiheesta:

• Orme-Johnson, D. W., and Gelderloos, P. Topographic EEG brain mapping during yogic flying. International Journal of Neuroscience 38, 427-434, 1988.
• Travis, F.T., and Orme-Johnson, D. W. EEG coherence and power during yogic flying. International Journal of Neuroscience, 54: 1-12, 1990.
• Travis, F.T., and Orme-Johnson, D.W. Field model of consciousness: EEG coherence changes as indicators of field effects. International Journal of Neuroscience 49: 203-211, 1989.

WWW-linkkejä aiheesta:

Introduction to the TM-Sidhi Program

Politiikka ja joogalento

Mitä joogalento sitten tekee poliittisessa ohjelmassa? Sen vaikutukset kollektiivisen tietoisuuden tasolla ovat hyvin merkittäviä. Joogalennon tuottama voimakas myönteinen kokemus vaikuttaa koko ympäröivään yhteisöön. Stressin vapautuminen ei koske pelkästään joogalentäjiä itseään, vaan koko yhteiskuntaa. Päivittäin harjoitettuna joogalento poistaa kollektiivisesta tietoisuudesta stressiä, joka muuten ilmenisi kaikenlaisten sosiaalisten ongelmien muodossa.

Joogalento on tehokkainta ryhmässä nautittuna. Havaintojen mukaan sen vaikutus on verrannollinen ryhmän koon neliöön, minkä ansiosta suhteellisen pienikin ryhmä voi saattaa koko yhteiskunnan uuteen kukoistukseen. Tätä on tietenkin jo kokeiltu monin paikoin maailmassa, ja tulokset ovat hyvin lupaavia. Aiheesta kerrotaan enemmän toisella sivulla.

Luonnonlain puolueen kotisivulle

Valmistunut 22.10.1996
Päivitetty 25.3.1997