Luonnonlain puolue suhtautuu hyvin kriittisesti geenitekniikan soveltamiseen elintarviketuotannossa. Nykyisellään geenitekniset uuselintarvikkeet tarjoavat hyötyä lähinnä vain valmistajilleen. Muiden osaksi jäävät suuret riskit. Riskeihin verrattuna geenitekniikan tarjoamat hyödyt elintarviketuotannolle ja erityisesti kuluttajille ovat varsin pieniä. Terveellistä ja turvallista ruokaa pystytään tuottamaan riittävästi perinteisilläkin menetelmillä. Pitkän tähtäimen ratkaisut elintarviketuotannon ongelmiin löytyvät pikemminkin luonnonmukaisten menetelmien puolelta kuin kalliista ja riskialttiista geenitekniikasta, jonka soveltaminen johtaa helposti riippuvuuteen monikansallisista biotekniikan alan yrityksistä.
Miksi geenitekniikka on ongelmallista?
Ihmisen tietämys luonnon kokonaisuudesta on aina väistämättä osittaista. Siksi kaikki tekniikan sovellukset tuottavat hyötyjen lisäksi myös odottamattomia sivuvaikutuksia. Toisinaan sivuvaikutukset ovat niin vahingollisia, että tekniikan soveltamisesta on luovuttava osittain tai kokonaan.
Geenitekniikka puuttuu suoraan elämän perusrakenneosiin, geeneihin, joihin on kiteytynyt eliöiden miljoonien vuosien evoluution aikana kerääntynyt informaatio. Tällä tasolla toimien tutkijat voivat muuttaa eliön melkein mitä tahansa ominaisuutta. Siksi geenitekniikka tarjoaa hyvin houkuttelevia mahdollisuuksia tutkijoille ja soveltajille, ja samalla valtavan määrän erehtymisen mahdollisuuksia.
Luonnossa eliöiden geenistöt kehittyvät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tämän ansiosta kukin geeni toimii oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeassa määrin, ja niiden yhteisvaikutus on eliölle ja eliöyhteisölle hyödyllinen. Geenitekniikka tarjoaa tutkijoille suuria vapauksia muunnella eliöiden perimää tavoilla, jotka eivät koskaan tapahtuisi luonnossa. Perinteisen jalostuksen 'turvavyöt' on poistettu kokonaan.
Geenitekniikka on täsmällistä ja hallittua vain koeputken sisällä. Muunnetun DNA-pätkän siirtäminen koeputkesta isäntäeliöön on huonosti hallittu prosessi, joka voi aiheuttaa vahinkoa siirrettäville tai alkuperäisille geeneille. Käytännössä siirroista valikoidaan ne, jotka näyttävät onnistuneen halutulla tavalla.
Geeninsiirtojen seurauksia ei voida ennakoida luotettavasti kuin hyvin pienessä mittakaavassa. Virhemahdollisuuksia on runsaasti, koska hyvin pienetkin geneettiset poikkeamat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia. Periytyvät virheet leviävät luonnossa, eikä niitä voida vetää takaisin ihmisen toimenpiteillä. Pahimmassa tapauksessa seuraukset ovat peruuttamattomia.
Testauksella geenitekniikan riskejä voidaan pienentää, mutta ei koskaan poistaa. Vasta käytännön kokemus kertoo totuuden geeniteknisten tuotteiden turvallisuudesta. Jokainen, joka tuottaa tai syö geenimuunneltuja elintarvikkeita, ottaa osaa maailmanlaajuiseen kokeiluun.
Terveys- ja ympäristöriskejä
- Aikaisemmin turvalliset ravintoaineet voivat geenimuuntelun takia muuttua allergisoiviksi tai myrkyllisiksi. Ainakin kaksi tapausta tunnetaan: rehusoija, johon siirrettiin parapähkinän geeni ja sen mukana allergisoiva ominaisuus, sekä geenimuunnellun bakteerin tuottama tryptofaani (lisäravinne). Soijatapaus havaittiin ajoissa ja tuotteen kehittely lopetettiin, mutta tryptofaani päätyi Yhdysvalloissa markkinoille ja aiheutti 37 kuolemantapausta ja 1500 pysyvää vammautumista; valmistajalle tuomittiin miljardikorvaukset. The New England Journal of Medicine 334:688, 1996; Tibtech 12:364, 1994.
- Huolestumista herättää myös virusten käyttö geeninsiirtojen kuljettimena. Tämä saattaa horjuttaa geenistön tasapainoa tai luoda uusia sairauksia aiheuttavia viruksia. Science 263:1423, 1994; Virology 179:921, 1990.
- Joihinkin kasveihin on siirretty antibioottiresistenssiä koodaava geeni. Tällainen geneettinen materiaali voi luonnossa yleistyessään pahentaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ongelmaa. Muunnellun DNA:n on jo havaittu voivan selvitä ruoansulatuksen läpi toimintakuntoisena. New Scientist Jan 4, 1997:14.
- Yli puolet biotekniikan teollisuuden tutkimustyöstä keskittyy sellaisten kasvien kehittämiseen, jotka kestävät suurempia määriä kasvinsuojeluaineita. Tämän on arvioitu jopa kolminkertaistavan maatalouskemikaalien käytön, joka nykyiselläänkin on vakava saasteongelma monissa maissa. Weed Technology 6:647, 1994.
- Muunnellut geenit voivat siirtyä luonnossa lähisukuisille lajeille risteytymien kautta. Näin on jo havaittu tapahtuvan geenimuunnellulle rapsille. Geenimuunnellut eliöt voivat syrjäyttää alkuperäisiä eliöitä, kuten tapahtui vakavin seurauksin klebsiella-bakteerin tapauksessa. Nature 380:31, 1996; Bulletin of the Ecological Society of America (Supplement), 75:97, 1994.
- Teollisuus on kehittänyt lajikkeita, jotka itse tuottavat kasvinsuojeluaineita. Tällaisten kasvien viljely nopeuttaa myrkyille vastustuskykyisten hyönteisten ja taudinaiheuttajien kehittymistä sekä tuhoaa kasveille hyödyllisiä hyönteisiä ja mikro-organismeja. Lisäksi kasvin tuottama myrkky voi olla haitallista kuluttajien terveydelle. Gene Exchange 5:68, 1994; Theoretical and Applied Genetics 88:770, 1994; Applied Entymology and Zoology 27:355, 1992.
- Hyötykasvien geneettinen monimuotoisuus vaarantuu, jos geenimuunnellut lajikkeet valtaavat alaa alkuperäisiltä lajikkeilta. Monimuotoisuuden vähentyminen on peruuttamaton vahinko, koska ihminen ei itse voi rakentaa yhtään uutta geeniä. Tämä riski on erityisen suuri kehitysmaissa, joissa suurin osa tärkeiden hyötykasvien luonnonvaraisista sukulaisista kasvaa.
Johtopäätökset
- Kaikki geenitekniikalla tuotetut elintarvikkeet on testattava kattavasti. Usean vuoden kliiniset testit ihmisillä ovat välttämättömiä mm. allergiariskin minimoimiseksi. EU:ssa äskettäin hyväksytyn lainsäädännön ja testauskäytännön vallitessa on käytännössä varmaa, että ennen pitkää jokin vahingollinen tuote pääsee markkinoille ja aiheuttaa paitsi suuria tappioita ja kärsimystä, myös tuhoaa geenitekniikan maineen pitkäksi aikaa.
- Kaikki geenitekniikalla tuotetut elintarvikkeet on merkittävä kattavasti. Näin kuluttajat voivat itse valita -- myös eettisin perustein -- ottavatko osaa geenitekniseen kokeiluun, ja mahdolliset ongelmatapaukset pystytään jäljittämään lähteeseensä. Kaikkien jalosteiden merkitseminen on tietenkin vaativa tehtävä, mutta sen tekemättä jättäminen varmasti heikentäisi ihmisten luottamusta geenitekniikkaan.
- Siirtogeenisiä eliöitä ei pidä toistaiseksi päästää luontoon leviämään. Laajamittainen geenimuunneltujen kasvien viljely on täysin ennenaikaista otten huomioon geenitekniikan riskit ja puutteellinen tietämyksemme ekosysteemien toiminnasta. Mikrobeja suurempien eläinten geenimuuntelua on vältettävä, koska se tekniikan nykytasolla aiheuttaa turhia kärsimyksiä.
- Tiukka lainsäädäntö on laadittava juuri nyt, kun se (toivottavasti) on vielä poliittisesti mahdollista. Mitä suuremmaksi biotekniikan alan liiketoiminta kasvaa, sen vaikeampaa on minkään maan viranomaisten säädellä sitä. Tiukka lainsäädäntö on kaikkien osapuolten etu; mikäli jokin sovellus on sen puitteissa taloudellisesti kannattamaton, on soveltamisesta parempi luopua.
- Suosittelemme geenitutkijoille, teollisuuden edustajille, lainsäätäjille ja ylipäätään kaikille kuluttajille tietoisuutta kehittävää koulutusta, joka edistää luonnon kokonaisuuden ymmärtämistä ja korkeampia eettisiä arvoja. Vain laajasti viisautta lisäämällä voidaan ehkäistä geenitekniikan lyhytnäköisen soveltamisen vaarat.
Luonnonlain puolueen kotisivulleValmistunut 27.02.1997
Päivitetty 29.03.1999